Askellajiratsastus

Virtuaaliwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Askellajiratsastus on hevosurheilun laji, jossa pääosassa ovat hevosten askellajit. Yleensä kilpailut keskittyvät paljolti juuri ulkonäköön: hevoset kilpailevat siitä kellä on parhaat askellajit, ja ratsukot ovat viimeisen päälle sliipattuja. Esimerkiksi islanninhevosille on kuitenkin olemassa nopeusluokkia ja erilaisia taitoluokkia. Askellajikilpailut on pääsääntöisesti suunnattu ns. erikoisaskellajeja omistaville hevosroduille.

Sisällysluettelo

Askellajiratsastus virtuaalimaailmassa

Virtuaalinen Askellajiratsastusjaos ARJ perustettiin vuoden 2003 syksyllä. Se oli alun perin lähinnä islanninhevosia varten perustettu, vaikka virtuaalimaailmasta löytyi jo tuohon aikaan myös muita askellajirotuja, esimerkiksi tennesseenwalkereita. Muut rodut otettiin myöhemmin mukaan toimintaan, ja ARJ on edelleen pystyssä.

Askellajiratsastus on virtuaalimaailmassa kautta historian tunnettu nimenomaan vain erikoisaskellajeja omistaville hevosille suunnattuna. Saddle seat -rotujen (esimerkiksi friisiläisten ja morganien) omistajat kilpailivat ulkomaalaisilla show boardeilla. Vuonna 2009 harvinaisten rotujen harrastajien joukossa oli hieman puhetta saddle seatin ottamisesta mukaan ARJ:n toimintaan, mutta silloinen ylläpitäjä tyrmäsi ehdotukset. Syksyllä 2010 ARJ lisäsi sääntöihinsä saddle seatin, joka sallii tiettyihin luokkiin myös muutamia vain perusaskellajit omaavia rotuja.

Islanninhevosratsastus

Islanninhevosten askellajikilpailut ovat varmasti meille suomalaisille tutuimpia, ovathan issikat ainoita askellajihevosia Suomessa.

Islanninhevosratsastuksen kaikki luokat pohjaavat niiden erikoisaskellajeihin, tölttiin ja passiin. Luokat jaetaan 4- ja 5-käyntiin sen mukaan vaaditaanko niissä passia vai ei. Kilpailut kilpaillaan ovaali- tai passiradalla lukuunottamatta kouluratsastusta, joka ratsastetaan tavallisella koulukentällä. Luokasta riippuen hevoset esitetään yksin tai ryhmässä. Suoritusten arvostelu pohjaa askellajin tahdin säännöllisyyteen, hevosen muotoon, liikkeiden lennokkuuteen ja tempoon.

Saddle seat

Arabitamma saddleseat-varusteissa
Islanninhevosratsastuksen ohella saddle seat on varmasti askellajiratsastuksen lajeista maailmalla yleisin ja tunnetuin. Se on saanut alkunsa Yhdysvaltojen puuvillaplantaaseilta, joilla kehitettiin mukavia erikoisaskellajeja omaavia hevosrotuja pitkien matkojen taittamista varten. Hevosten piti olla myös näyttäviä, koska rikkaammalla väellä oli tapana esitellä hevostensa korkeita askeleita kaupungilla ja puistossa ratsastaessa. Tästä juontuu termi "park horse" jota käytetään joistain saddle seatin luokista edelleen. Nykyään laji on suosittua myös Kanadassa, Australiassa, Englannissa sekä Etelä-Afrikassa, mutta Suomessa saddle seatia ei harrasteta ja muuallakin Euroopassa se on melko harvinainen laji.

Lajia kilpaillaan tasaisella alustalla, eikä hevosilta vaadita esimerkiksi hyppäämistä tai muuta kovinkaan rankkaa toimintaa. Hevoset esitetään luokasta riippuen yksin tai ryhmässä ja ratsain, ilman ratsastajaa tai vaunujen edessä.

Ulkonäkö

Saddle seat keskittyy islanninhevosratsastusta enemmän ulkonäköön. Lajin tarkoituksena on esitellä kilpailevien hevosten askellajeja, yleensä pääsääntöisesti ravia. Hevoset puunataan kilpailuita varten viimeisen päälle, eri roduilla erilaisia perinteisiä tapoja käyttäen. Monet pitävät saddle seatia keinotekoisena, jopa eläinrääkkäykseen verrattavana lajina. On totta, että esimerkiksi häntien keinotekoinen pidentäminen ja kohottaminen tai painokengät ovat kilpailuissa hyvin yleisiä, luokasta riippuen jopa pakollisia tai pärjäämisen kannalta välttämättömiä. Eri rotujen esittämisessä on kuitenkin suuria eroja.

Tennesseenwalker on painojen käytön suhteen vapain ja myös hyvin surullisenkuuluisa rotu. Tennesseenwalkereille sallitaan kilpailuissa kaikista roduista suurimmat kengät, nk. "padit", jotka saavat olla jopa 10cm paksut. Padien lisäksi etuvuohisten ympärillä käytetään ketjuja. Walkereiden askellaji-ihanne on nk. "big lick", jossa hevonen kurkottaa etujalkansa korkealle ja pitkälle. Englanninkielisellä nimellä "soring" kutsuttu kilpailuissa huijaaminen on valvonnasta ja pistotarkastuksista huolimatta yleistä. Koska kilpailuissa tavoitteena ovat mahdollisimman korkeat askeleet ja hevosen treenaaminen huippukuntoon kestää vuosia, nopeampi keino saada toivottu tulos on käyttää soringia. Periaatteena on, että hevosen etujaloista tehdään kipeät esimerkiksi haavoittamalla niitä tai vuolemalla kaviot takaosasta liian mataliksi, jolloin hevonen nostaa jalkojaan korkeammalle ja vetää takajalkoja mahdollisimman paljon alleen siirtääkseen mahdollisimman paljon painoa pois kipeiltä etujaloiltaan. Tennesseenwalkereille on olemassa erikseen ns. "flat-shod" -luokkia, joissa painojen ja ketjujen käyttö on kielletty.

Painoja on käytössä myös muilla saddle seat -roduilla, kuten saddlebredeillä, mutta suurella osalla roduista ne on kielletty. Sen sijaan hevosten kaviot yleensä kasvatetaan hieman tavallista pidemmiksi. Käytäntö riippuu paljon siitä, millaista askellajia rodulta vaaditaan. Esimerkiksi saddlebredeillä ja hackneyillä ihanne on melko lyhyt askel jossa polvet nousevat korkealle, kun taas pasoilla askellus on erittäin lyhyt ja yltää vain hieman rinnan alapuolelle.

Häntä on toinen hyvin tärkeä osa saddle seat-hevosen ulkonäköä. Kilpailuissa vaaditaan kaunista ja näyttävää pitkää häntää, jota hevonen kantaa korkealla. Koska hännän kasvattaminen maahan asti yltäväksi ja pidemmäksi on hankalaa, on yleistä käyttää häntään kiinnitettäviä lisäkkeitä. Ne ovat yleensä harmittomia, mutta myös hevoselle ikävät keinot ovat yleisiä. Roduilla joilla häntä ei ole kovinkaan korkealle luonnostaan kiinnittynyt, hännän jänne saatetaan katkaista jotta häntä voidaan sitoa korkeammalle. Arabianhevosten piirissä käytetään jonkin verran kiellettyä keinoa sivellä jotain kirvelevää hännän alle, jotta hevonen kantaisi sitä korkealla.

Myös varusteet ja ratsastajan asustus ovat olennaisia. Saddle seat -hevosilla käytetään varta vasten lajiin suunniteltua satulaa, joka on muodoltaan melko litteä ja asetetaan taaemmas selkään kuin normaali englantilainen satula. Sään kohta on satulassa jätetty vapaaksi, jotta se ei haittaisi lapojen liikettä. Ratsastajan asu on hieman smokkia muistuttava takki, jossa on pitkät liepeet. Värin tulee olla neutraali, esimerkiksi musta tai ruskea. Lisäksi tulee olla solmio ja hanskat. Ratsastajilla ei ole kypärää, vaan hattu. Ratsastajan asun värimaailman tulee noudattaa hevosen varusteiden värejä.

Rodut

Morganinhevonen park harness -luokassa
Reaalimaailman ja virtuaalimaailman saddle seat -rotulistat eroavat toisistaan hieman. Reaalimaailmassa saddle seat on pääsääntöisesti näyttävien rotujen kuten arabialaisten ja morganien laji, mutta virtuaalimaailmassa sen piiriin lasketaan kaikki askellajihevosrodut islanninhevosta lukuunottamatta.

IRL-saddle seatin yleisimmät rodut

Virtuaalisen saddle seatin rotulista löytyy ARJ:n artikkelista.

Luokat

Myös luokat eroavat toisistaan jonkin verran reaali- ja virtuaalimaailmassa. Reaalimaailmassa saddle seatin piiriin kuuluvat myös eri rotujen omat luokat, mutta Virtuaalisen Askellajiratsastusjaoksen säännöissä rotukohtaiset luokat on erotettu saddle seat-luokista siten, että saddle seatit ovat avoimia kaikille rotulistan roduille.

Virtuaalimaailmassa saddle seat on jaettu seitsemään eri lajiin, joissa on toisistaan eroavat kriteerit, tavoitteet ja arvosteluperiaatteet. Näitä ovat classic, country, english, show, park, showmanship ja equitation. ARJ:ssa saddle seat -hevosten tulee erikoistua yhteen lajiin.

Classicin arvostelussa keskitytään hevosen suorituskykyyn ja käytökseen, pyrkimyksenä että hevonen olisi mukava ja helppo ratsastaa. Ulkonäkö ja näyttävä askellus eivät ole luokassa olennaisia, mutta myös niihin kiinnitetään huomiota. Hevoset esitetään ryhmässä, tuomaristolle esitetään kaikki askellajit molempiin suuntiin ratsastaen ovaalirataa tai kenttää ympäri tuomarien seistessä kentän keskellä.


Country on saddle seatissa se extreme-mukavuusluokka, jossa vain hevosen käytös ja suorituskyky sekä yhteistyö ratsastajan kanssa vaikuttavat. Hevosilta vaaditaan kuitenkin siistiä ulkonäköä ja sääntöjen mukaista varustusta, mutta ulkonäkö ei vaikuta arvosteluun. Hevoset esitetään ryhmässä, tuomaristolle esitetään kaikki askellajit molempiin suuntiin ratsastaen ovaalirataa tai kenttää ympäri tuomarien seistessä kentän keskellä.


English-hevosen tulee olla hyväkäytöksinen ja miellyttävä ratsastaa. Arvioinnissa keskitytään hevosen käytökseen, suorituskykyyn ja rakenteeseen. Näyttävyydellä ei ole suurta merkitystä. Hevoset esitetään ryhmässä, tuomaristolle esitetään kaikki askellajit molempiin suuntiin ratsastaen ovaalirataa tai kenttää ympäri tuomarien seistessä kentän keskellä.


Show:ssa keskitytään nimen mukaisesti hevosen show-ominaisuuksiin: ulkonäön näyttävyyteen, askeleitten korkeuteen ja tempoon sekä ratsastajan vaatetukseen ja hevosen varusteisiin. Hevoset esitetään ryhmässä, tuomaristolle esitetään kaikki askellajit molempiin suuntiin ratsastaen ovaalirataa tai kenttää ympäri tuomarien seistessä kentän keskellä.


Parkissa keskitytään paljolti samoihin ominaisuuksiin kuin show:ssa: ulkonäön näyttävyyteen, askeleitten korkeuteen ja tempoon sekä ratsastajan ja hevosen asustukseen. Hevoset esitetään ryhmässä, tuomaristolle esitetään kaikki askellajit molempiin suuntiin ratsastaen ovaalirataa tai kenttää ympäri tuomarien seistessä kentän keskellä. Park on reaalimaailmassa suunnattu vain saddlebredeille, arabeille ja morganeille, mutta virtuaalimaailmassa se on avoin kaikille roduille.


Showmanship on maastatyöskentelyä, joka on suunnattu erityisesti varsoille ja nuorille hevosille. Luokassa arvioidaan hevosen kaikki askellajit ja rakenne, ja arvostelu keskittyy ulkonäköön.


Equitation on tarkoitettu ratsastajan arvosteluun hevosen sijaan. Tuomarit arvioivat ratsastajan ulkonäön (jonka tulee olla saddle seatin vaatetuskriteerien mukainen) ja tämän taidot hallita hevosta. Luokassa esitetään kaikki askellajit. Ratsastajalle asetetaan yleensä jonkin tehtävä, esimerkiksi helppoa kouluratsastusrataa muistuttava rata. Luokka ratsastetaan yksin tai ryhmässä tehtävästä riippuen.


Muu askellajiratsastus

Kun saddle seat ei kata läheskään kaikkia erikoisaskellajirotuja, eikä ole ulottunut kaikkiin maihin, on olemassa myös muita hieman vähemmän tunnettuja askellajiratsastusjärjestelmiä, esimerkiksi Etelä-Amerikassa joka on monen espanjalaissukuisen askellajirodun koti.

Virtuaalimaailmassa muuhun askellajiratsastukseen luokitellaan erikoisaskellajirotujen rotukohtaiset luokat, jotka ovat avoimia vain erikoisaskellajiroduille.



Katso myös

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Wiki
Työkalut