Pohjaväri

Pohjaväreistä puhutaan yleensä silloin, kun hevosella on perusvärin "päällä" jokin erikoisväri. Pohjavärejä ovat rautias, ruunikko ja musta, jotka ovat samalla myös hevosen perusvärejä. Kaikki muut värit tulevat siitä, että näihin pohjaväreihin vaikuttaa jokin väriä muokkaava geeni.

Esimerkiksi voikko on pohjaväriltään rautias hevonen ja väriin vaikuttaa yksinkertainen voikkogeeni. Hiirakon pohjaväri puolestaan on musta, mutta sitä muokkaa hallakkogeeni.

Toisaalta kimojen, päistärikköjen, lehmänkirjavien ja tiikerinkirjavien kohdalla termiä pohjaväri käytetään siitä väristä, johon mainittu muokkaava tekijä vaikuttaa. Näiden pohjaväri voi olla perusvärien lisäksi myös erikoisväri, vaikka ruunivoikko. Tämä pohjaväri, vaikkei se hevosen ulkoasusta näkyisikään (esim. valkoiseksi vaalennut kimo) merkitään hevosen väriksi, kuten esimerkiksi ruunivoikonkimo, hopeanmustanpäistärikkö, hallakonkirjava jne.

Aina pohjaväriä ei pysty hevosen ulkonäöstä päättelemään. Kimot syntyvät pohjavärisinä, mutta muuttuvat iän myötä niin vaaleiksi, ettei pohjaväriä voi myöhemmin enää päätellä pelkästään ulkonäöstä. Tuplavoikot ovat kaikki melko lailla samannäköisiä ja niiden erottaminen toisistaan on usein vaikeata tai mahdotonta, vaikka niillä onkin eri pohjavärit. Myös suurimerkkiset kirjavat ja dominanttivalkoinen peittävät pohjavärin niin, ettei voida varmuudella sanoa, mikä se on.