Värien periytyminen

Värien periytyminen on virtuaalimaailmassa kiinni hevosenomistajan viitseliäisyydestä, eikä siksi kovin yleistä. Harrastajat ovat kuitenkin enenevässä määrin kiinnostuneita värien periytymisestä, ja siksi aiheesta on hyvä tietää jotakin. Jotkut eivät esimerkiksi halua käyttää jalostukseen hevosta, joka on perinyt värinsä väärin. Näin erityisesti silloin kun jokin rodulle harvinainen erikoisväri yhtäkkiä vain ilmestyy hevoselle ilman että sillä olisi minkäänlaista sukutaustaa kyseiselle värille. Värien periytyminen alkaa siitä, että olemassa olevien hevosten värit osaa tunnistaa.

Mikäli värien periytyminen ei ole tuttua, turvallisin vaihtoehto on valita varsalle sama väri kuin jommalla kummalla vanhemmalla on. Tämä sääntö pätee lähes kaikkien yleisimpien värien kohdalla lukuunottamatta tuplavoikkoja, joista lisää kohdassa voikkovärit. Voit myös katsoa tietyille väriyhdistelmille sopivat jälkeläiset värien periytymistaulukosta.

Perinnöllisyyden teoriaa

Hevosen väriin vaikuttavat geenit ovat perinnöllisiä. Väriä muokkaavia geenejä on toistaiseksi tiedossa parisenkymmentä, mutta kaikkien vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, erityisesti overokirjavien ja tiikerinkirjavien värien periytymisessä on vielä paljon selvitettävää. Muiden värien periytyminen on selvitetty jo melko hyvin ja pääpiirteissään se on melko yksiviivaista.

Geeni koostuu kahdesta alleelista, joista toinen on peritty emältä ja toinen isältä. Geenit merkitään kirjaimilla, merkintä on yleensä kaksikirjaiminen (Gg), jossa kirjaimet kuvaavat alleeleja. Homotsygootti (samanperintäinen) tarkoittaa sitä, että alleelit ovat samanlaiset ja kyseinen yksilö periyttää jälkeläisilleen vain sitä tiettyä alleelia. Heterotsygootti (eriperintäinen) puolestaan tarkoittaa sitä, että yhden geenin alleelit ovat keskenään erilaiset ja yksilö voi periyttää jompaakumpaa muotoa jälkeläisille. Hevonen voi olla esimerkiksi kimo-geenin suhteen homotsygootti (merkitään GG, isolla siksi että G- eli kimogeeni on dominoiva), jolloin se on saanut molemmilta vanhemmiltaan G-alleelin ja se periyttää kaikille varsoille kimoa väriä. Sen varsoissa ei siis voi olla ei-kimoja. Heterotsygootin kimon (merkitään Gg) varsoista tilastollisesti vain puolet saavat kimogeenin tältä vanhemmalta. Jos heterotsygootti kimo risteytetään ei-kimon (gg) kanssa, varsalla on 50% todennäköisyys olla kimo.

Dominoiva eli vallitseva ominaisuus tulee näkyviin sekä homotsygoottina että heterotsygoottina. Dominoivuus merkitään kunkin geenin kohdalla isolla kirjaimella. Esimerkiksi juuri kimous on dominoiva ominaisuus, sekä GG (homotsygootti kimo) että Gg (heterotsygootti kimo) ovat molemmat ilmiasultaan kimoja. Dominoivat geenit eivät voi periytyä "piilossa" vaan ne näkyvät hevosen ilmiasussa aina. Kimon varsan vanhemmista vähintään toisen on oltava kimo myös, kimous ei voi putkahtaa sukuun edes parin sukupolven päästä. Sen sijaan ei-kimo väri (gg) on kimoon nähden resessiivinen (väistyvä) ominaisuus ja jos risteytetään kaksi heterotsygoottia kimoa (Gg), on varsalla 25% todennäköisyys olla ei-kimo (gg).

Perusvärit

Kaikki hevoset ovat pohjaväriltään joko rautiaita, ruunikoita tai mustia. Jopa lähes täysivalkoisina syntyvät tuplavoikot tai sabinot ovat pohjaväriltään jotain näistä, vaikka se ei ilmiasusta näkyisikään. Perusvärit periytyvät erikoisvärien alla samalla tavalla kuin ilmankin. Taulukkoon on suluissa merkitty ne värit, jotka ovat kyseisestä yhdistelmästä mahdollisia, mutta harvinaisempia kuin muut vaihtoehdot.

Vanhemman väri	Vanhemman väri	Varsan väri
rautias (ee)	rautias (ee)	rautias (ee)
musta (E aa)	musta (E aa)	musta (E aa) (rautias ee aa)
rautias (ee)	musta (E aa)	ruunikko (Ee Aa), rautias (ee), musta (Ee aa)
ruunikko (E A)	ruunikko (E A)/rautias (ee)/musta (E aa)	ruunikko (E A) (rautias ee, musta E aa)

Geenit

Ruunikkoon, rautiaaseen ja mustaan väriin vaikuttaa kaksi geeniä, E ja A. Molemmat ovat dominoivia geenejä. E vaikuttaa mustan värin (eumelaniini) muodostumiseen, A puolestaan siihen, missä kohdin mustaa väriä näkyy.

Musta hevonen on tyyppiä E-aa (merkittäessä E voi genotyyppi olla joko Ee tai EE, E on dominoiva geeni, joten se aiheuttaa saman värin sekä homotsygoottina että heterotsygoottina), jolloin mustaa väriä on muodostunut koko karvapeitteeseen ja hevonen on kauttaaltaan musta.

Ruunikko puolestaan on tyyppiä E-A, sillä muodostuu mustaa väriä, mutta A-geeni (agouti) aiheuttaa sen, että mustaa väriä on vain ruumiin "ulko-osissa" eli jouhissa ja jaloissa.

Rautias on tyyppiä ee, sillä ei muodostu mustaa väriä lainkaan ja se on kauttaaltaan ruskea. A-geenillä ei ole vaikutusta rautiaaseen väriin, rautias voi olla genotyypiltään siis ee-AA, ee-Aa tai ee-aa.

Tämän perusteella voidaankin sanoa, että rautias on resessiivinen väri ruunikkoon ja mustaan nähden. Se voi periytyä ruunikon ja mustan "alla", kun nämä ovat heterotsygootteja E-geenin suhteen ja putkahtaa yhtäkkiä esiin sopivasta yhdistelmästä. Kahden rautiaan varsa on aina rautias itsekin, koska se saa molemmilta vanhemmiltaan e-alleelin eikä voi mistään periä E-alleelia, joka aiheuttaisi mustaa väriä.

Ruunikkoa sanotaan homotsygootiksi silloin kun sen genotyyppi on EE-AA. Sen varsoissa ei voi olla rautiaita tai mustia varsoja, koska ne saavat tältä ruunikolta vanhemmaltaan vähintään yksinkertaiset E- ja A-alleelit.

Diluutiovärit

Diluutio- l. haalistavat värit ovat värejä, jotka vaalentavat niiden kanssa esiintyvää perusväriä. Yksinkertainen voikkogeeni muuttaa esimerkiksi ruunikon ruunivoikoksi. Joskus pohjaväriä voi kuitenkin olla vaikea tai jopa mahdoton tunnistaa hevosen ulkonäöstä. Hevosella voi myös olla useita diluutiota aiheutta geenejä, esimerkiksi ruunivoikonhallakko on hyvin mahdollinen, sillä on sekä voikko- että hallakkogeeni. Diluutiovärit voivat yhdistyä myös muihin väreihin, kuten kirjaviin tai kimoon.

Voikkovärit

Voikko- eli C-geeni on ns. epätäydellisesti dominoiva geeni. Se on dominoiva siinä mielessä, että se ei voi hyppiä sukupolvien ylitse, voikkogeenin läsnäolo vaikuttaa aina hevosen väriin jotenkin. Voikkovärinen hevonen on kuitenkin ulkoasultaan erinäköinen riippuen siitä, onko se se homotsygootti vai heterotsygootti voikkogeenin suhteen. Homotsygoottia voikkoväristä kutsutaan tuplavoikoksi tai kaksinkertaiseksi voikoksi ja heterotsygoottia yksinkertaiseksi voikoksi. Yksinkertainen voikkogeeni vaalentaa vain ruskeata väriä eikä vaikuta mustaan väriin juuri mitenkään. Kaksinkertainen voikkogeeni vaalentaa sekä ruskeata että mustaa väriä hyvin paljon ja siinä samalla vaalentaa myös ihon, kavioiden ja silmien väriä.

Voikkogeeni merkitään ei-voikkovärisellä CC (poikkeuksellisesti siis isoilla kirjaimilla), yksinkertaisella voikkovärillä CC^CR ja tuplavoikolla C^CRC^CR

Jotta varsa voisi periä voikkovärin, täytyy vähintään toisen vanhemman olla voikkovärinen. Jotta varsasta tulisi tuplavoikko, täytyy molempien vanhempien olla voikkovärisiä. Mikäli toinen vanhemmista on yksinkertainen voikkovärinen, ja toinen ei, varsasta tulee 50% todennäköisyydellä yksinkertainen voikkovärinen. Mikäli molemmat vanhemmat ovat voikkovärisiä (ei tuplavoikkoja), varsalla on 50% todennäköisyys olla yksinkertainen voikkovärinen ja 25% todennäköisyys olla tuplavoikko. Kaikki tuplavoikkojen jälkeläiset ovat voikkovärisiä, mutta tuplavoikkoja vain jos varsan toinenkin vanhempi on voikkovärinen tai tuplavoikko.

Tuplavoikkojen kohdalla tulee poikkeus yleensä hyvin käyttökelpoiseen nyrkkisääntöön, että varsalle voi valita saman värin kuin jommallakummalla vanhemmista on. Tuplavoikon ja ei-voikkovärisen hevosen varsat ovat aina yksinkertaisia voikkovärisiä, vaikka kumpikaan vanhemmista ei sitä ole. Sen sijaan tuplavoikon ja yksinkertaisen voikkovärisen varsalle sopii hyvin jommankumman vanhemman väri ja kahden tuplavoikon varsat ovat aina tuplavoikkoja itsekin.

Taulukkoon on merkitty voikkovärien periytyminen.

Vanhemman väri	Vanhemman väri	Varsan väri
ei-voikko (CC)	ei-voikko (CC)	ei-voikko (CC) 100%
ei-voikko (CC)	yksinkertainen voikko (CCCR)	ei-voikko (CC) 50%, yksinkertainen voikko (CCCR) 50%
ei-voikko (CC)	kaksinkertainen voikko (CCRCCR)	yksinkertainen voikko (CCCR) 100%
yksinkertainen voikko (CCCR)	yksinkertainen voikko (CCCR)	ei-voikko (CC) 25%, yksinkertainen voikko (CCCR) 50%, kaksinkertainen voikko (CCRCCR) 25%
yksinkertainen voikko (CCCR)	kaksinkertainen voikko (CCRCCR)	yksinkertainen voikko (CCCR) 50%, kaksinkertainen voikko (CCRCCR) 50%
kaksinkertainen voikko (CCRCCR)	kaksinkertainen voikko (CCRCCR)	kaksinkertainen voikko (CCRCCR) 100%

Hallakkovärit

Hallakkogeeni (D) on dominoiva geeni, alleelivaihtoehdot Dd (heterotsygootti) ja DD (homotsygootti) ovat ulkoisesti samanlaiset eli hallakkoväri ilmenee. Ei-hallakkovärisen alleelipari on dd.

Jotta varsa voisi olla hallakkovärinen, jomman kumman vanhemman tulee olla hallakkovärinen myös. Jos toinen vanhemmista on hallakko ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla hallakko. Jos molemmat vanhemmat ovat hallakoita, mahdollisuus hallakkoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta. Esimerkiksi vuonohevosilla ei esiinny muita kuin hallakkovärejä, ne ovat aina homotsygootteja hallakkovärin suhteen, joten vuonohevosen ja ei-hallakkovärisen hevosen varsa on aina hallakko.

Hopeavärit

Hopeageeni (Z) on dominoivasti periytyvä geeni. Jotta varsa voisi olla hopeavärinen, vähintään toisen vanhemmista tulee olla hopea. Rautiaassa hopea ei kuitenkaan näy mitenkään vaikka se kantaisikin hopeageeniä, joten rautias hevonen voi jättää yllättäen hopeavärisen varsan vaikkei varsan toinen vanhempi olisikaan hopea. Mikäli rautiaan hevosen molemmat vanhemmat ovat ruunikoita tai mustia, rautias tamma ei voi saada hopeavarsoja.

Samppanjavärit

Samppanjaväri (CH tai Ch) periytyy vallitsevana, eli vähintään toisen vanhemman tulee olla samppanjavärinen, jotta varsa voi periä värin.

Pearl-värit

Pearl-geeni (prl) on uusin tunnetuista diluutiotekijöistä hevosella. Toisin kuin edellä esitellyt geenit, se on epätäydellisesti resessiivinen. Ei-pearl-värinen hevonen on genotyyppiä PRLPRL. Jos hevonen on tyyppiä CC PRLprl, sen väri ei eroa normaaleista väreistä juuri millään tavoin. Yksinkertainen prl-tekijä todennäköisesti kuitenkin vaalentaa hevosen perusväriä vähän, mutta se näkyy hevosen värissä vain sävyerona, vaalennus ei ole mitenkään silmiinpistävä.

Jos hevonen on tyyppiä CC prlprl eli homotsygootti prl-geenin suhteen, se syntyy sinisilmäisenä ja iho on vaaleanpunainen. Karvan väri on haalistunut melko paljon, muttei yleensä niin paljon että sitä voisi luulla tuplavoikoksi. Vanhemmiten hevosen ihon väri saattaa tummua jonkin verran ja karvan väri vaaleta. Ihoon saattaa tulla myös samppanjalle tyypillisiä tummempia täpliä.

Jos hevonen puolestaan on CC^CR PRLprl eli sillä on sekä yksinkertainen pearl-geeni että yksinkertainen voikkogeeni, se syntyy sinisilmäisenä, iho on vaaleanpunainen ja karvan väri selkeästi haalistunut. Myöhemmällä iällä väri haalistuu vielä entisestään ja hevonen muistuttaa tuplavoikkoa. Iho pysyy vaaleana, siihen saattaa tulla samppanjalle tyypillisiä tummia täpliä, mutta ne eivät ole yhtä selkeitä kuin samppanjaväreillä.

Jotta pearl-geenin vaikutus näkyisi hevosessa, sen täytyy periä pearl-geeni joko molemmilta vanhemmilta (homotsygootti prl) tai periä pearl-geeni sekä voikkogeeni vanhemmiltaan (yksinkertainen voikko + heterotsygootti prl). Pearl-tekijä on hyvin harvinainen, sitä tiedetään esiintyvän quartereilla, painteilla, andalusiahevosilla, lusitanoilla, perunpasoilla ja ilmeisesti myös irlannincobien sukuisilla hevosilla. Quartereilla ja painteilla väriä on aiemmin kutsutt Barlink-tekijäksi. Pearl-geenin tunnistus oikein on hankalaa, koska jos se näkyy, sen voi helposti sekoittaa samppanjaan tai tuplavoikkoon.

Vanhemman väri	Vanhemman väri	Varsan väri
ei-pearl (PRLPRL)	ei-pearl (PRLPRL)	ei-pearl (PRLPRL)
ei-pearl (PRLPRL)	yksinkertainen pearl (PRLprl)	ei-pearl (PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl)
ei-pearl (PRLPRL)	kaksinkertainen pearl (prlprl)	yksinkertainen pearl (PRLprl)
ei-pearl (PRLPRL)	voikko-pearl (CCCR PRLprl)	ei-pearl (PRLPRL), ei-pearl voikko (CCCRPRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl), voikko-pearl (CCCR PRLprl)
yksinkertainen pearl (PRLprl)	yksinkertainen pearl (PRLprl)	ei-pearl (PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl)
yksinkertainen pearl (PRLprl)	kaksinkertainen pearl (prlprl)	yksinkertainen pearl (PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl)
yksinkertainen pearl (PRLprl)	voikko-pearl (CCCR PRLprl)	ei-pearl (PRLPRL), ei-pearl voikko (CCCR PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl), voikko-pearl (CCCR PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl), kaksinkertainen pearl + voikko (CCCR prlprl)
kaksinkertainen pearl (prlprl))	kaksinkertainen pearl (prlprl)	kaksinkertainen pearl (prlprl)
kaksinkertainen pearl (prlprl)	voikko-pearl (CCCR PRLprl)	yksinkertainen pearl (PRLprl), voikko-pearl (CCCR PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl), kaksinkertainen pearl + voikko (CCCR prlprl)

Valkoiset karvat ja kuvioinnit

Valkoiset karvat ja kuvioinnit voivat myös tulla perus- ja diluutiovärien päälle. Valkoinen karva tai kuviointi peittää usein hevosen pohjavärin kokonaan tai osittain näkyvistä tietyiltä alueilta, ja kimoilta ihan kokonaan. Myös näitä voi tulla hevoselle useita yhtäaikaa. Hevonen voi olla yhtäaikaa esimerkiksi kimo ja kirjava. Kirjava varsa vaalenee tällöin vanhetessaan kokonaan valkoiseksi.

Kimo

Jotta varsa voisi olla kimo, jomman kumman vanhemman tulee olla kimo. Jos toinen vanhemmista on kimo ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla kimo. Jos molemmat vanhemmat ovat kimoja, mahdollisuus kimoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja saattaa olla 100% eli kaikki varsat ovat automaattisesti kimoja. Kimogeeni merkitään kirjaimella G.

Päistärikkö

Jotta varsa olisi päistärikkö, jomman kumman vanhemman tulee olla päistärikkö. Jos toinen vanhemmista on päistärikkö, ja toinen ei, varsalla on 25% todennäköisyys olla päistärikkö. Siksi jos varsan molemmat vanhemmat ovat päistärikköjä, todennäköisyys päistärikköön varsaan on vähintään 75%. Päistärikkögeeni merkitään kirjaimilla RN. Päistärikköä on pidetty aikaisemmin letaalina, jos se ilmenee homotsygoottina, mutta myöhemmin on todettu, ettei se pidä paikkaansa.

Valkokirjavuus eli lehmänkirjavuus

Valkokirjavuus lisää pohjaväriin yhtenäisiä tai rikkonaisia valkoisia alueita, joiden koko vaihtelee hyvin pienestä hyvin suureen. Näitä nimitetään puhekielessä usein lehmänkirjaviksi. Kirjavuus jakautuu neljään tyyppiin kuvioinnin mukaan, ja samalla hevosella voi myös olla useampia eri kirjavuuden kuviointia. Usein näiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Jotta varsa voisi olla kirjava, ainakin toisen vanhemman on oltava kirjava.

Tobiano

Jotta varsa voisi olla tobiano, jomman kumman vanhemman tulee olla tobiano. Jos toinen vanhemmista on tobiano ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla tobiano, mutta jos toinen vanhemmista on ns. homotsygootti tobiano, varsa on aina tobiano toisen vanhemman väristä riippumatta. Jos molemmat vanhemmat ovat tobianoja, mahdollisuus tobianoon varsaan on 75% tai 100%, vanhempien suvusta riippuen. Tobianogeeni merkitään kirjaimilla TO.

Overo-kuvioinnit

Sabino

Jotta varsa voisi olla sabino, jomman kumman vanhemman tulee olla sabino. Vanhempien pienet merkit voivat kuitenkin näyttää tavallisilta, ja siksi sabinokirjava varsa voi olla yllätys syntyessään. Varsalla on suurempi mahdollisuus olla sabino, jos molemmat vanhemmat ovat sabinoja. Tarkkoja prosentteja on kuitenkin mahdotonta sanoa, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että sabinokuviointi voi aiheutua useamman kuin yhden geenin vaikutuksesta. Koska sabino on vaikea tunnistaa, yllätyskirjavia saattaa syntyä. Koskaan sabino ei kuitenkaan ole täysin merkitön.

Frame overo

Frame overo eli lyhyemmin frame on samanperintäisenä letaali, eli varsa syntyy huonosti kehittyneenä ja kuolee pian. Jotta varsa voisi olla frame, jomman kumman vanhemman tulee olla frame. Jos toinen vanhemmista on frame ja toinen ei, varsalla on 50% mahdollisuus olla frame. Jos molemmat vanhemmat ovat frame overoja, mahdollisuus frame-varsaan on vähintään 75%, mutta mahdollisuus varsan kuolemaan on 25%. Virtuaalimaailmassa letaaliudella ei ole tietysti merkitystä.

Myös frame saattaa tuottaa joskus yllätyksiä, koska sekin voi esiintyä äärimmäisen pienimerkkisenä perinteisesti merkittömillä roduilla kuten englantilaisella täysiverisellä. Frame saattaa näkyä vain sormenpään kokoisena valkoisena laikkuna hevosen kyljessä tai kaulalla. Reaalimaailmassa tämä saattaa aiheuttaa ongelmia letaaliuden takia, koska frameja ei välttämättä tunnisteta ja on mahdollista risteyttää keskenään kaksi pienimerkkistä framea.

Splashed White

Splashed whiten periytymistä on tutkittu vähän, mutta se tiedetään että toisen vanhemmista on pakko olla splashed jotta varsa voi periä värin. Se on siis dominoiva väri. Koska väri voi olla lähes merkitön, se voi periytyä "piilossa" ja näin lähes yksiväriseen sukuun (jossa esiintyy pieniä sukkia ja päänmerkkejä silloin tällöin) voi yhtäkkiä syntyä selkeästi kirjava yksilö.

Tovero

Tovero on nimensä mukaisesti tobianon ja overon yhdistelmä. Jotta varsa voisi olla tovero, sen vanhemmilta tulee löytyä sekä tobiano- että overo-kuvioinnit, olettaen että overo-värit periytyvät vallitsevasti. Toveron voi saada aikaan seuraavista yhdistelmistä: tovero + yksivärinen, tobiano + overo, tovero + tovero, tovero + tobiano tai tovero + overo.

Tiikerinkirjava

Jotta varsa voisi olla tiikerinkirjava, jomman kumman vanhemman täytyy olla jonkinlainen tiikerinkirjava. Eri kuviotyyppien periytymisestä ei ole tarkkaa tietoa, virtuaalimaailmassa varminta on valita varsalle väri, joka on mahdollisimman lähellä vanhempien väriä, mutta muutkin kuviotyypit saattavat olla mahdollisia. Reaalimaailmassa vaikeaksi periytymisen tekee minimaalisesti kirjavat hevoset, joilla ei ulkonäön perusteella tunnisteta tiikerinkirjaviksi, mutta jotka geneettisesti sitä kuitenkin ovat.

Dominanttivalkoinen

Dominanttivalkoisen aiheuttava W-geeni on pidetty dominoivana ja se on homotsygoottina letaali l. tappava. Pääsääntöisesti dominanttivalkoinen ei siis hypi sukupolvien ylitse vaan jotta varsasta voisi tulla dominanttivalkoinen, toisen vanhemmista on oltava myös samanvärinen. Jos alkio saa molemmilta vanhemmilta W-geenin, se abortoituu itsestään, koska se ei ole elinkelpoinen.

Dominanttivalkoisen tai muiden täysin valkoisten värien periytyminen ei kuitenkaan ole täysin selvää, koska joskus harvoin dominanttivalkoisen näköisiä hevosia syntyy tummille vanhemmille, minkä ei pitäisi olla mahdollista. On vielä jossain määrin epäselvää, onko näissä tapauksissa kyse dominanttivalkoisesta vai jostain muusta väristä, kuten suurimerkkisestä framesta tai sabinosta.

Lähteet

1. Hevosen värit, Johanna Viitanen 2007 (Vudeka Hevostietokirjat)
2. Ionic, Gin Ahaltek ja Pink: väriteoriaa
3. Wikipedia: Hevosten värit
4. Wikipedia: Equine coat color genetics
5. Hevosmaailma.net: värit