Arvonta

Virtuaaliwikistä
Versio hetkellä 22. maaliskuuta 2011 kello 12.32 – tehnyt Virginia (keskustelu | muokkaukset) (→‎Suhteutetut arvontatavat)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arvonta on tavallisin tapa ratkaista kilpailujen tulokset. Perinteisimmät arvontatavat antavat ainakin teoriassa täysin satunnaisen tuloksen ja kaikilla kilpailuihin osallistuneilla on yhtäläiset mahdollisuudet voittaa tai sijoittua. Toiset harrastajat käyttävät niin sanottuja suhteutettuja arvontatapoja, jotka ottavat huomioon esimerkiksi hevosen aiempia kilpailutuloksia ja näin muokkaavat yksittäisten osallistujien voittomahdollisuuksia suhteessa toisiin osallistujiin.

Lyhyt arvonta

Niin kutsuttu lyhyt arvonta on kaikkein tavallisin ja perinteisin tapa suorittaa kilpailun tulosten ratkaisu. Tämä arvontatapa antaa kaikille osallistujille yhtäläiset voitonmahdollisuudet, eikä siis tee mitään eroa kilpailijoiden välille riippumatta näiden taustasta.

Nykyisin arvonta suoritetaan yleensä niin sanotuilla arvontakoneilla, jotka ovat netistä löytyviä satunnaisgeneraattoreita. Näiden "koneiden" ongelmana on, etteivät ne aina ole täysin tasapuolisia, mikäli arvontoja suorittaa esimerkiksi useille luokille peräkkäin. Suositeltavaa olisikin käyttää ainakin kahta eri arvontakonetta yksiä kisoja arvottaessa. Tämä voidaan suorittaa esimerkiksi siten, että ensimmäisellä koneella arvotaan niin sanottu lähtöjärjestys (eli käytännössä sekoitetaan osallistujalista niin, etteivät osallistujat ole ilmoittautumisjärjestyksessä) ja sitten tulokset arvotaan toisella koneella siten, että siihen syötetään osallistujalistan sijaan lähtölista (eli sekoitettu osallistujalista).

Kaikkein perinteisimmillään lyhyt arvonta on virtuaaliharrastuksen alkuaikoina suoritettu käsin arpomalla. Käytännössä osallistujien nimet tai lähtönumerot on siis kirjoitettu paperilapuille, jotka on pantu johonkin astiaan ja sekoitettu. Tämän jälkeen kilpailujen järjestäjä on nostanut lappuja hatusta niin, että ensimmäisenä noussut nimi on voittaja, seuraavana nostettu sijoittuu toiseksi ja niin edelleen.

Tunnettuja arvontakoneita ovat muun muassa random.orgin list randomiser (sivustolla on myös toisenlaisia arvontakoneita) ja Feanaron ylläpitämän virtuaalisia-sivuston erilaiset arvontakoneet.

Pitkä arvonta

Pitkäksi arvonnaksi sanotaan arvontatapaa, jossa suoritetaan useita "lyhyitä arvontoja", joiden antamien sijoitusten perusteella jokaiselle ratsukolle lasketaan pistemäärä, joka lopulta määrää kilpailujen tulokset. Yleisimmin tämä arvontatapa on ollut käytössä Kenttäratsastuskilpailujen ratkaisemiseen (jolloin lyhyitä arvontoja on suoritettu kolme: yksi kutankin osakoetta kohden).

Helpommillaan pitkä arvonta suoritetaan siten, että kun arvontoja on suoritettu haluttu määrä, lasketaan kunkin ratsukon sijoitusten summa (esimerkiksi: ratsukko oli ensimmäisessä arvonnassa sijalla 6, toisessa sijalla 26 ja kolmannessa sijalla 17 -> 6+26+17 = 49). Tämän jälkeen osallistujat sijoitetaan tuloslistaan siten, että voittaja on se, jonka sijoitusten summa on pienin ja viimeiseksi sijoittuu se, jonka sijoitukset antavat suurimman summaluvun. Tällä tavalla suoritettu pitkä arvonta voi antaa usealle ratsukolle saman pistemäärän. Nämä ratsukot voidaan joko sijoittaa jaetulle sijalle tai kilpailujen säännöissä voidaan määrätä, mikä suoritetuista arvonnoista on tasantilanteessa määräävä (kenttäratsastuksessa esimerkiksi koulukokeen tulos): tässä arvonnassa paremmin sijoittunut saa korkeamman sijan tuloslistalla. Kolmas vaihtoehto ratkaista tasatilanne on suorittaa lyhyt arvonta tasoihin tulleiden ratsukoiden kesken.

3d6-arvonta

3d6-arvonnan nimi tulee kansainvälisestä tavasta kertoa nopanheitoista. Ensimmäinen numero ("3") kertoo heittojen lukumäärän ja d-kirjain sekä sen jälkeinen numero kertovat millaista noppaa heitetään. d6-noppa on tavallinen kuusisivuinen arpakuutio, jota käytetään esimerkiksi useimmissa lautapeleissä (nopassa on siis numerot 1-6).

3d6 arvonnassa siis heitetään kuusisivuista noppaa kolmesti kunkin ratsukon kohdalla erikseen ja lasketaan jokaiselle ratsukolle heittojen silmälukujen summa (esimerkiksi: ensimmäisellä heitolla saatiin numero 5, toisella numero 3 ja kolmannella numero 2 -> 5+3+2 = 10). Ratsukot sijoitetaan tuloslistaan siten, että suurimman summan saanut ratsukko on voittaja. Ennen tämä arvonta on suoritettu käsin, mutta nykyisin siihen on olemassa oma arvontakone.

Tavallisimmin tätä arvontatapaa käytetään matkaratsastuskilpailuissa, kun selvitetään saiko ratsukko ihanneaikaluokassa hyväksytyn tuloksen. Tätä on olemassa oma taulukko, jonka löydät lajia käsittelevästä artikkelista.

Suhteutetut arvontatavat

Suhteutettuja arvontatapoja on lukuisia ja niitä voi aina kehittää uusia. Käytännössä näillä arvontatavoilla on yhteistä se, että ne eriarvoistavat osallistujat jollakin kilpailunjärjestäjän ilmoittamalla perusteella siten, että joillakin osallistujilla on suuremmat voitonmahdollisuudet kuin toisilla.

Yleisimmin suhteutetussa arvonnassa otetaan huomioon hevosen tai ratsukon aiemmat kilpailutulokset. Tämä suoritetaan siten, että kilpailujen järjestäjä määrää, mikä määrä sijoituksia, voittoja tai kilpailusuorituksia antaa minkäkin verran etua arvonnassa. Järjestäjä tarkastaa hevosen aiemmat kilpailutulokset esimerkiksi sen sivuilta (jonka osoite on tällöin järkevää pyytää ilmoittautumisen yhteydessä). Huomioitava ominaisuus voi kuitenkin olla jokin muukin, kuten vaikka hevosen suvun kilpailutulokset tai esimerkiksi hevosen soveltuvuuden arvostelu esimerkiksi luonteen tai rakenteen suhteen.

Helpoimmin etua voidaan antaa arvontaan antamalla ratsukolle "enemmän nimiä" sen perusteella, millaiset pisteet se saa kilpailun järjestäjän määräämän ominaisuuden (esimerkiksi aiempien kilpailutulosten) perusteella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ratsukon nimi sijoitetaan osallistujalistaan esimerkiksi kolme kertaa ja kaksi huonommin sijoittunutta poistetaan tuloksista.

Se, kuinka paljon nimiä ratsukoille annetaan ja millä perusteella, on järjestäjän päätettävissä. On kuitenkin huomattava, että nimiä ei tasapuolisuuden nimissä voida jakaa mielivaltaisesti, vaan järjestäjän on luotava jotkin perusteet lisänimien myöntämiselle. Tällainen peruste voi olla esimerkiksi järjestäjän luoma taulukko, jonka mukaan hevonen, jolla ei ole aiempia sijoituksia tai voittoja kyseisen lajin kilpailuissa, saa yhden nimen (kuten tavallisessa arvonnassa), hevonen joka on sijoittunut tai voittanut 1-10 kertaa saa kaksi nimeä ja hevonen, joka on sijoittunut tai voittanut yli 10 kertaa saa kolme nimeä arvontaan.

Yksi virtuaalimaailmassa yleinen suhteutetun arvonnan peruste on ollut niinsanottu kilpailuindeksi, joka huomioi hevosen tai ratsukon sijoitusten/voittojen määrän suhteessa kaikkiin startteihin ja osallistujamääriin. Kilpailuindeksiä käytetään usein joko desimaalilukuna kertomaan/jakamaan muulla arvontamenetelmällä saadut pisteet tai antamaan etua jonkin taulukon mukaan. Esimerkiksi kisaindeksi välillä 0,01-0,20 tuo kolme lisäpistettä, 0,21-0,40 kaksi lisäpistettä jne. On huomattava, että mitä pienempi kisaindeksi on, sen paremmin hevonen on sijoittunut.

Kisaindeksiä yksinkertaisempi on käyttää voitto- tai sijoitusprosenttia. Tällöin lasketaan voittojen tai sijoitusten määrän suhde kokonaisstarttimäärään. Erona kisaindeksiin on se, että mitä suurempi voitto- tai sijoitusprosentti on, sen paremmin hevonen on menestynyt.

Suhteutettuja arvontatapoja käytetään eniten laukkaratsastuskilpailuissa sekä lännenratsastuskilpailuissa. Muun muassa laukkajaoksen suurkilpailut ratkaistaan suhteuteutetuin arvontamenetelmin. Suhteutettu arvonta on suosituin ratkaisutapa VLRY:n alaisissa lännenratsastusluokissa.