Kenttäratsastus

Kenttäratsastus on esteratsastuksen tavoin olympialaji (vuodesta 1912 lähtien). Se on perinteisistä ratsastuksen lajeista monipuolisin ja vaatii ratsastajalta ja ratsulta eniten. Kenttäratsastuskilpailut koostuvat kolmesta osakilpailusta: esteratsastuskokeesta, kouluratsastuskokeesta ja maastoratsastus- eli kestävyyskokeesta. Kaikki kolme osaa tulee ratsastaa samalla hevosella. Kenttäratsastuksessa on eritasoisia luokkia ja kilpailut jaetaan pitkiin ja lyhyisiin. Lajia pidetään yleisesti myös melko vaarallisena, sillä maastoratsastuskoe on vaativa ja radalla sattuu toisinaan onnettomuuksia, sillä ratsukot pitävät yllä kovaa vauhtia. Lajin vaativuuden vuoksi kaikkiin kenttäratsastuskilpailuihin liittyy useita eläinlääkärin tarkastuksia. Ratsu tarkastetaan ensimmäisen kerran sen saapuessa kisapaikalle ja viimeisen kerran ennen esteratsastuskoetta. Pitkissä kilpailuissa tarkastuksia tehdään viisi, lyhyissä kolme. Kilpailusuorituksen saa tehdä vain hevosella, jonka eläinlääkäri on todennut terveeksi. Virtuaalisissa kenttäkilpailuissa eläinlääkärintarkastuksia ei yleensä pyritä mitenkään simuloimaan, vaan kaikilla hevosilla on automaattisesti terveen paperit.

Kilpailuyhdistys

Kenttäratsastuksen asiaa virtuaalimaailmassa ajaa Kenttäratsastusjaos (KERJ).

Vaativuus ja vaikeustasot

Kuten edelläkin mainittiin, kenttäratsastus on sekä vaativa että vaarallinen laji, joka vaatii ratsukolta paljon. Laji ei sovi mille tahansa hevoselle ja vaatii kestävyyttä, nopeutta ja notkeutta. Lisäksi hevosen täytyy kyetä hyppäämään kovassakin vauhdissa ja suoriutua koulukokeesta. Ratsun on siis oltava monipuolinen ja hyvässä kunnossa.

Virtuaalimaailmassa on mahdollista järjestää seuraavia luokkatyyppejä järjestyksessä helpoimmasta vaativimpaam: Aloittelijaluokka, harrasteluokka, tutustumisluokka, helppo luokka, CCI/CIC*, Pitkä CCI/CIC*, CCI/CIC**, Pitkä CCI/CIC**, CCI/CIC***, Pitkä CCI/CIC***, CCI/CIC****, Pitkä CCI/CIC****, CCI/CIC***** ja Pitkä CCI/CIC****. Kullekin luokkatyypille on määritelty vähintään yksi estekorkeus sekä rata- että maastoesteosuudelle, koulukoe on samantasoinen luokkatyypin sisällä estekorkeuksista riippumatta. Ponit saavat kilpailla korkeintaan tasolla CCI/CIC**, eivätkä ne voi osallistua lainkaan pitkiin luokkiin.

Virtuaalimaailmassa on mahdollista järjestää seuraavat luokat:

Aloittelijaluokka

Helppo C, re 60cm, me 50cm (avoin kaikille)

Harrasteluokka

Helppo C, re 80cm, me 70cm (avoin kaikille)

Helppo C, re 70cm, me 60cm (avoin poneille)

Tutustumisluokka

Helppo C, re 90cm, me 90cm (avoin kaikille)

Helppo C, re 80cm, me 70 cm (avoin poneille)

Helppo luokka

Helppo B, re 100cm, me 95cm (avoin kaikille)

Helppo B, re 90cm, me 85cm (avoin poneille)

Helppo B, re 100cm, me 95cm (avoin suomenhevosille)

Helppo B, re 105cm, me 100cm (avoin hevosille)

CCI/CIC* (vaihtoeht. merkintä: CCI/CIC1)

Helppo A, re 110cm, me 100cm (avoin kaikille)

Helppo A, re 105cm, me 100cm (avoin poneille)

Helppo A, re 110cm, me 100cm (avoin hevosille)

Pitkä CCI/CIC* (vaihtoeht. merkintä: Pitkä CCI/CIC1)

Helppo A, re 115cm, me 110cm, 14-18km (avoin hevosille)

CCI/CIC** (vaihtoeht. merkintä: CCI/CIC2)

Helppo A, re 110cm, me 100cm (avoin poneille)

Helppo A, re 115cm, me 110cm (avoin kaikille)

Helppo A, re 120cm, me 115cm (avoin hevosille)

Pitkä CCI/CIC** (vaihtoeht. merkintä: Pitkä CCI/CIC2)

Helppo A, re 120cm, me 115cm, 14-18km (avoin hevosille)

CCI/CIC*** (vaihtoeht. merkintä: CCI/CIC3)

Vaativa B, re 125cm, me 120cm (avoin hevosille)

Pitkä CCI/CIC*** (vaihtoeht. merkintä: Pitkä CCI/CIC3)

Vaativa B, re 125cm, me 120cm, 17-21km (avoin hevosille)

CCI/CIC**** (vaihtoeht. merkintä: CCI/CIC4)

Vaativa B, re 130cm, me 125cm (avoin hevosille)

Pitkä CCI/CIC**** (vaihtoeht. merkintä: Pitkä CCI/CIC4)

Vaativa B, re 130cm, me 125cm, 18-22km (avoin hevosille)

CCI/CIC***** (vaihtoeht. merkintä: CCI/CIC5)

Vaativa A, re 140cm, me 130cm (avoin hevosille)

Pitkä CCI/CIC***** (vaihtoeht. merkintä: Pitkä CCI/CIC5)

Vaativa A, re 140cm, me 130cm, 21-25km (avoin hevosille)

Pitkät kenttäkilpailut

Pitkät kilpailut ovat kolmipäiväiset, eli jokainen osakoe järjestetään erillisenä päivänä. Ensimmäisenä päivänä ratsastetaan kouluratsastuskoe, toisena maastoratsastus/kestävyyskoe ja viimeisenä estekoe. Kestävyyskoe jaetaan neljään vaiheeseen (A-D): vaiheet A ja C ovat matkaratsastusta, vaihe B nopeaa sekaestelaukkaa (eng. steeplechase, josta juontaa suomessakin käytetty sana stiippeli) ja vaihe D maastoesteratsastusta, johon saattaa kuulua jopa 30 ripeässä laukassa ylitettävää kiinteää maastoestettä. Kullekin kestävyyskokeen osalle on määritetty oma ihanneaika. Virtuaalimaailmassa pitkiä kilpailuja simuloidaan yleensä suorittamalla tulokset pitkällä arvonnalla, jossa jokaisen osakokeen tulos arvotaan erikseen ja nämä tulokset lasketaan yhteen. Tasatilanteet ratkaistaan usein koulukokeen tuloksella.

Lyhyet kenttäkilpailut

Lyhyessä kilpailussa kaikki osakokeet ratsastetaan yhtenä päivänä tai jaettuna kahdelle tai kolmelle päivälle niin, että ensimmäisenä on aina kouluratsastuskoe, toisena esteratsastuskoe ja viimeisenä maastoratsastuskoe (pitkän kilpailun lyhennetty vaihe D tai vaihtoehtoisesti vaihe B; jos kilpailu on jaettu kahdelle tai kolmelle päivälle, siihen voidaan sisällyttää myös vaihe A). Lyhyet kenttäkilpailut ovat virtuaalimaailmassa käytännönsyistä yleisempiä kuin pitkät kilpailut, mutta todellisessa maailmassa ne ovat lähinnä valmentautumista pitkiä kenttäkilpailuja varten.

Pisteenlasku

Kenttäratsastuksessa jokainen osakoe arvostellaan aluksi erikseen ja sitten lasketaan yhteen kustakin osakokeesta saadut virhepisteet, jotka muodostavat ratsukon lopullisen tuloksen, jonka mukaan se sijoittuu (eniten virhepisteitä saanut viimeiseksi ja vähiten saanut ensimmäiseksi). Virtuaalimaailmassa pisteytyksellä on hyvin vähän merkitystä, sillä kilpailujen ratkaisu suoritetaan yleensä arpomalla. Halutessaan kilpailujen järjestäjä voi kuitenkin merkata ratsukoiden pisteet näkyviin tuloksiin, jolloin on syytä ymmärtää, mistä pisteet tulevat ja millaisia ne voivat olla.

Koulukokeen pisteenlasku

Koulukokeen pisteytys tapahtuu samalla tavalla kuin kouluratsastuskilpailuissakin. Kukin tuomari arvostelee jokaisen osa-alueen pistein 0-10 ja tulos muutetaan prosenteiksi (kuinka monta prosenttia maksimipisteistä on saavutettu). Tämän jälkeen lasketaan tuomarien antamien prosenttien keskiarvo kahden desimaalin tarkkuudella. Ratsukon "virhepisteet" kouluradalta saadaan, kun prosenttiluku vähennetään luvusta 100 ja näin saatu luku kerrotaan 1,5:llä.

Estekokeen pisteenlasku

Estekokeen pisteenlasku tapahtuu pitkälti kuten esteratsastuskilpailuissakin. Hevonen saa virhepisteitä esteen tai sen osan pudottamisesta (4 vp), ensimmäisestä tottelemattomuudesta (4 vp), ensimmäisestä satulasta putoamisesta (8 vp) tai ihanneajan ylityksestä (1 vp kultakin alkaneelta sekunnilta).

Kestävyyskokeen pisteenlasku

Kestävyyskokeessa virhepisteitä saa kunkin vaiheen ihanneajan ylityksestä (kultakin ihanneajan ylittävältä alkavalta sekunnilta 0,4 virhepistettä) sekä virheistä esteillä (esim. ensimmäinen tottelemattomuus esteellä 20 virhepistettä, toinen tottelemattomuus samalla esteellä 40 vp ja satulasta suistuminen 65 vp).

Ratsukon hylkäys

Ratsukko voidaan hylätä kenttäkilpailuissa useista erilaisista syistä. Näitä ovat muun muassa minkä tahansa osakokeen suorittamatta jättäminen, kouluradalta poistuminen kesken suorituksen, kolmas kieltäytyminen samalla esteellä maastoradalla, kumoonratsastus, ulkopuolisen kielletyn avun vastaanottaminen sekä hevosen sopimaton kohtelu. Hevonen joka ei läpäise eläinlääkärintarkastuksia on niin ikään hylätty.