Värien periytyminen

Värien periytyminen on virtuaalimaailmassa kiinni hevosenomistajan viitseliäisyydestä, eikä siksi kovin yleistä. Harrastajat ovat kuitenkin enenevässä määrin kiinnostuneita värien periytymisestä, ja siksi aiheesta on hyvä tietää jotakin. Jotkut eivät esimerkiksi halua käyttää jalostukseen hevosta, joka on perinyt värinsä väärin. Näin erityisesti silloin kun jokin rodulle harvinainen erikoisväri yhtäkkiä vain ilmestyy hevoselle ilman että sillä olisi minkäänlaista sukutaustaa kyseiselle värille. Värien periytyminen alkaa siitä, että olemassa olevien hevosten värit osaa tunnistaa.

Mikäli värien periytyminen ei ole tuttua, turvallisin vaihtoehto on valita varsalle sama väri kuin jommalla kummalla vanhemmalla on. Tämä sääntö pätee lähes kaikkien yleisimpien värien kohdalla lukuunottamatta tuplavoikkoja, joista lisää kohdassa voikkovärit.

Perusvärit

Kaikki hevoset ovat perusväriltään joko rautiaita, ruunikoita tai mustia. Jopa lähes täysivalkoisina syntyvät tuplavoikot tai sabinot ovat pohjaväriltään jotain näistä, vaikka se ei ilmiasusta näkyisikään. Perusvärit periytyvät erikoisvärien alla samalla tavalla kuin ilmankin. Taulukkoon on suluissa merkitty ne värit, jotka ovat kyseisestä yhdistelmästä mahdollisia, mutta harvinaisempia kuin muut vaihtoehdot.

Isän väri	Emän väri	Varsan väri
rautias	rautias	rautias
musta	musta	musta (rautias)
rautias	musta	ruunikko (rautias, musta)
ruunikko	ruunikko/rautias/musta	ruunikko (rautias, musta)

Erikoisvärit

Erikoisvärit ovat värejä, jotka voivat tulla perusvärin päälle. Jos esimerkiksi ruunikkolla varsalla on myös voikkogeeni, se on ruunivoikko. Hevonen ei koskaan voi olla pelkästään erikoisvärinen, vaan sillä on aina perusväri alla. Se voi kuitenkin olla vaikea tai jopa tunnistaa ulkonäöstä. Hevosella voi myös olla useita erikoisvärejä, esimerkiksi ruunivoikonhallakko on hyvin mahdollinen.

Voikkovärit

Voikko-geeni haalistaa hevosen perusväriä. Se voi esiintyä hevosella joko yksin- tai kaksinkertaisena. Yksinkertaisena voikkogeeni haalistaa ruskean värin kellertäväksi tai keltaiseksi, kaksinkertaisena se vaalentaa hyvin paljon sekä ruskeata että mustaa väriä ja sen lisäksi myös hevosen ihon, silmien ja kavioiden väri on vaalea.

Periytyminen

Jotta varsa voisi periä voikkovärin, täytyy vähintään toisen vanhemman olla voikkovärinen. Jotta varsasta tulisi tuplavoikko, täytyy molempien vanhempien olla voikkovärisiä. Mikäli toinen vanhemmista on yksinkertainen voikkovärinen, ja toinen ei, varsasta tulee 50% todennäköisyydellä yksinkertainen voikkovärinen. Mikäli molemmat vanhemmat ovat voikkovärisiä (ei tuplavoikkoja), varsalla on 50% todennäköisyys olla yksinkertainen voikkovärinen ja 25% todennäköisyys olla tuplavoikko. Kaikki tuplavoikkojen jälkeläiset ovat voikkovärisiä, mutta tuplavoikkoja vain jos varsan toinenkin vanhempi on voikkovärinen tai tuplavoikko.

Hallakkovärit

Jotta varsa voisi olla hallakkovärinen, jomman kumman vanhemman tulee olla hallakkovärinen myös. Jos toinen vanhemmista on hallakko ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla hallakko. Jos molemmat vanhemmat ovat hallakoita, mahdollisuus hallakkoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta. Esimerkiksi vuonohevosilla ei esiinny muita kuin hallakkovärejä, joten vuonohevosen ja ei-hallakkovärisen hevosen varsa on aina hallakko.

Hopeavärit

Jotta varsa voisi olla hopeavärinen, vähintään toisen vanhemmista tulee olla hopea. Rautiaassa hopea ei kuitenkaan näy mitenkään, joten rautias tamma voi saada yllättäen hopeavärisen varsan vaikkei varsan isä olisikaan hopea. Mikäli rautiaan hevosen molemmat vanhemmat ovat ruunikoita tai mustia, rautias tamma ei voi saada hopeavarsoja.

Samppanjavärit

Samppanjaväri periytyy vallitsevana, eli vähintään toisen vanhemman tulee olla samppanjavärinen, jotta varsa voi periä värin.

Valkoiset karvat ja kuvioinnit

Valkoiset karvat ja kuvioinnit voivat myös tulla perus- ja erikoisvärien päälle. Valkoinen karva tai kuviointi peittää usein hevosen pohjavärin kokonaan tai osittain näkyvistä tietyiltä alueilta, ja kimoilta ihan kokonaan. Myös näitä voi tulla hevoselle useita yhtäaikaa. Hevonen voi olla yhtäaikaa esimerkiksi kimo ja kirjava. Kirjava varsa vaalenee tällöin vanhetessaan kokonaan valkoiseksi.

Kimo

Jotta varsa voisi olla kimo, jomman kumman vanhemman tulee olla kimo. Jos toinen vanhemmista on kimo ja toinen ei, varsalla on vähintään 25% mahdollisuus olla kimo. Jos molemmat vanhemmat ovat kimoja, mahdollisuus kimoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja saattaa olla isompikin.

Päistärikkö

Jotta varsa olisi päistärikkö, jomman kumman vanhemman tulee olla päistärikkö. Jos toinen vanhemmista on päistärikkö, ja toinen ei, varsalla on 25% todennäköisyys olla päistärikkö. Siksi jos varsan molemmat vanhemmat ovat päistärikköjä, todennäköisyys päistärikköön varsaan on vähintään 75%.

Valkokirjavuus eli lehmänkirjavuus

Valkokirjavuus lisää pohjaväriin yhtenäisiä tai rikkonaisia valkoisia alueita, joiden koko vaihtelee hyvin pienestä hyvin suureen. Näitä nimitetään puhekielessä usein lehmänkirjaviksi. Kirjavuus jakautuu neljään tyyppiin kuvioinnin mukaan, ja samalla hevosella voi myös olla useampia eri kirjavuuden kuviointia. Usein näiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Jotta varsa voisi olla kirjava, ainakin toisen vanhemman on oltava kirjava.

Tobiano

Jotta varsa voisi olla tobiano, jomman kumman vanhemman tulee olla tobiano. Jos toinen vanhemmista on tobiano ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla tobiano, mutta jos toinen vanhemmista on ns. homotsygootti tobiano, varsa on aina tobiano toisen vanhemman väristä riippumatta. Jos molemmat vanhemmat ovat tobianoja, mahdollisuus tobianoon varsaan on 75% tai 100%, vanhempien suvusta riippuen.

Overo-kuvioinnit

Sabino

Jotta varsa voisi olla sabino, jomman kumman vanhemman tulee olla sabino. Vanhempien pienet merkit voivat kuitenkin näyttää tavallisilta, ja siksi sabinokirjava varsa voi olla yllätys syntyessään. Varsalla on suurempi mahdollisuus olla sabino, jos molemmat vanhemmat ovat sabinoja. Tarkkoja prosentteja on kuitenkin mahdotonta sanoa, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että sabinokuviointi voi aiheutua useamman kuin yhden geenin vaikutuksesta. Koska sabino on vaikea tunnistaa, yllätyskirjavia saattaa syntyä. Koskaan sabino ei kuitenkaan ole täysin merkitön.

Frame overo

Frame overo on samanperintäisenä letaali, eli varsa syntyy huonosti kehittyneenä ja kuolee pian. Jotta varsa voisi olla Frame overo, jomman kumman vanhemman tulee olla Frame overo. Jos toinen vanhemmista on Frame overo ja toinen ei, varsalla on 50% mahdollisuus olla Frame overo. Jos molemmat vanhemmat ovat Frame overoja, mahdollisuus Frame overo varsaan on vähintään 75%, mutta mahdollisuus varsan kuolemaan on 25%. Virtuaalimaailmassa letaaliudella ei ole tietysti merkitystä.

Splashed White

Splashed whiten periytymistä on tutkittu vähän, mutta se tiedetään että toisen vanhemmista on pakko olla splashed jotta varsa voi periä värin. Koska väri voi olla lähes merkitön, se voi kuitenkin liikkua piilossa ja näin lähes yksiväriseen sukuun (jossa esiintyy pieniä sukkia ja päänmerkkejä silloin tällöin) voi yhtäkkiä pullahtaa erittäinkin kirjava yksilö.

Tovero

Tovero on nimensä mukaisesti tobianon ja overon yhdistelmä. Jotta varsa voisi olla tovero, sen vanhemmilta tulee löytyä sekä tobiano- että overo-kuvioinnit, olettaen että overo-värit periytyvät vallitsevasti. Toveron voi saada aikaan seuraavista yhdistelmistä: tovero + yksivärinen, tobiano + overo, tovero + tovero, tovero + tobiano tai tovero + overo.

Tiikerinkirjava

Jotta varsa voisi olla tiikerinkirjava, jomman kumman vanhemman täytyy olla jonkinlainen tiikerinkirjava. Eri kuviotyyppien periytymisestä ei ole tarkkaa tietoa, virtuaalimaailmassa varminta on valita varsalle väri, joka on mahdollisimman lähellä vanhempien väriä, mutta muutkin kuviotyypit saattavat olla mahdollisia. Reaalimaailmassa vaikeaksi periytymisen tekee minimaalisesti kirjavat hevoset, joilla ei ulkonäön perusteella tunnisteta tiikerinkirjaviksi, mutta jotka geneettisesti sitä kuitenkin ovat.

Lähteet

1. Hevosen värit, Johanna Viitanen 2007 (Vudeka Hevostietokirjat)
2. [[1]]