Ero sivun ”Valjakkoajo” versioiden välillä

Virtuaaliwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
Rivi 3: Rivi 3:
  
 
==Kilpailuyhdistys==
 
==Kilpailuyhdistys==
Valjakkoajon tärkein kilpailuyhdistys on vuonna 2002 perustettu [[VVJ|Virtuaalinen Valjakkojaos]].
+
Valjakkoajon tärkein kilpailuyhdistys on vuonna 2002 perustettu [[VVJ|Virtuaalinen Valjakkoajojaos]].
  
 
==Luokkajako==
 
==Luokkajako==

Versio 3. tammikuuta 2011 kello 18.37

Valjakkoajossa tavoitteena on ohjata hevosta mahdollisimman huomaamattomien apujen avulla erilaisissa tilanteissa. Kilpailutilanteessa valjakkoa testataan kolmella eri osa-alueella; koulu- (A), tarkkuus- (B) ja kestävyyskokeessa (C), mutta kilpailuit voivat koostua vain yhdesta tai kahdesta eri osakokeesta. Vaikeissa kilpailuissa on aina kaikki kolme osakoetta, yhdistetyn kilpailun (kahden- tai kolmen osakokeen kilpailu) lisäksi voidaan pitää valjakkotarkastus, jossa arvostellaan niin ajurin kuin hevostenkin esiintymistä, työskentelyä ja ulkonäköä, kuin myös valjakon antamaa kokonaisvaikutelmaa (vaatetuksen, valjaiden ja kärryjen yhteensopivuus yms).

Kilpailuyhdistys

Valjakkoajon tärkein kilpailuyhdistys on vuonna 2002 perustettu Virtuaalinen Valjakkoajojaos.

Luokkajako

  • Helppo luokka - helppo tai vaativa kouluohjelma, kolmeosainen kestävyyskoe, jossa radan pituus enintään 15km ja esteitä 4-6. Tarkkuuskokeessa esteiden leveys = vaunun leveys + 30-40cm
  • Vaativa luokka - vaativa tai vaikea kouluohjelma, kolmeosainen kestävyyskoe, jossa radan pituus enintään 17km ja esteitä 5-8. Tarkkuuskokeessa esteiden leveys = vaunun leveys + 20-30cm
  • Vaikea luokka - vaikea kouluohjelma, kolme- tai viisiosainen kestävyyskoe, jossa radan pituus enintään 17km (3-osainen) tai 22km (5-osainen) ja esteitä 6-8. Tarkkuuskokeessa esteiden leveys = vaunun leveys + 20-30cm
  • Hevosen säkäkorkeus on yli 148cm rodusta riippumatta ja kaikki sitä pienemmät eläimet luokitellaan poneiksi!
  • Ponit jaetaan kahteen kokoluokkaan: I-ponit; säkäkorkeus yli 120cm sekä II-ponit; säkäkorkeus 120cm ja alle.

Arvostelu ja tulosten muodostuminen

Jokaisella osakokeella on omat arvosteluperiaatteensa (koulukokeen arvosteluperiaatteista voit lukea lisää sivun alareunasta), mutta pääasiallisena tavoitteena on mahdollisimman huomaamattomien apujen käyttö sekä tarkkuus. Kestävyyskokeessa arvioidaan hevosten kuntoa, kestävyyttä ja koulutusta sekä ajurin pätevyyttä, askellajien arviointikykyä sekä ajotaitoa. Tarkkuuskokeessa taasen painaa hevosen kunto kestävyyskokeen jälkeen, kuuliaisuus ja mukautuvaisuus sekä ajurin taito ja pitkäjännitteinen kilpailukyky. Jokaisessa osakokeessa saa virhepisteitä, näitä tulee jos esim. groomi poistuu vaunuista osakokeen aikana, valjakko ajaa esteportin väärän suuntaan tai väärässä järjestyksessä tai se alittaa vähimmäisajan matkaosuuksilla kestävyyskokeessa, virhepisteitä tulee myös väärästä pukeutumisesta ja tarkkuuskokeessa esim. yksissäisesteen pallonpudotuksesta sekä sarjaesteen osan pudottamisesta.

Jokaisen osakokeen jälkeen kilpailijat asetetaan siinä saatujen virhepisteiden mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja pienimmän pistemäärän saanut on osakokeen voittaja. Yhdistetyn kokonaiskilpailun voittaja on pienimmän yhteenlasketun virhepistemäärän saanut kilpailija, mikäli kaksi tai useampi kilpailija on saanut saman virhepistemäärän, ratkaisee B-kokeesta (tarkkuus) saadut pisteet - jos pisteet menevät yhä yksiin, ratkaisee A-kokeen (koulu) pisteet. Jos yhdistettyyn kilpailuun osallistunut ajuri on hylätty tai keskeyttänyt jossain osakokeessa, hän ei voi sijoittua lopputuloksissa, mutta saa jatkaa seuraavaan osakokeeseen.

Osakokeet

  • Koulukoe (A) - helpoimmat luokat ajetaan 40*80m kokoisella, muut 40*100m kentällä, joka voi olla hiekka- tai nurmipohjainen, II-luokan poneilla radan koko voi olla 30*60m. Koulukokeessa valjakko esittää ennalta määrätyn ohjelman, joka sisältää käyntiä, koottua-, harjoitus- ja lisättyä ravia, pysähdyksiä sekä peruutuksia niin suorilla kuin kaarevillakin urilla. Vaativimmissa luokissa osa kokeesta ajetaan ohjat yhdessä kädessä, lisäksi nelivaljakoiden luokkiin kuuluu myös avotaivutuksia sekä laukkaosuuksia.
  • Tarkkuuskoe (B) - tämä osakoe muodostuu 14-20:stä kartioista muodostetusta portista, jokaisen kartion päällä on pallo, jonka tippumisesta seuraa virhepisteitä. Rataan voi sisältyä myös esim. silta tai erilaisia ajettavia kulmaesteitä ja ne voidaan asettaa sarjaesteiksi siksak- tai serpentiinimuotoon. Nopeus ratkaisee ja virhepisteet muutetaan ajaksi.
  • Kestävyyskoe (C) - myös maratoniksi kutsuttu osuus kulkee metsissä, pelloilla ja teillä, radannäytössä esitellään myös kilometrimerkit ja ajuri tekee groominsa kanssa reiteistä samantapaisen nuotituksen kuin mm. rallimaailmassa käytetään. Kestävyyskoe koostuu kolmesta (tai vaikeissa luokissa vaihtoehtoisesti viidestä) osiosta, joilla on osalti määrätty käytettävät askellajit, lisäksi kolmiosaisessa maratonkilpailussa on 1x10min pakollinen levähdys eläinlääkärintarkistuksineen, viisiosaisessa kilpailuissa näitä pakollisia taukoja on 2x10min. Viimeiseen osioon sisältyy esteitä, joiden ajoreitin ajuri pystyy päättämään itse mm. sen mukaan, kumpaan suuntaan hevonen kääntyy paremmin.


Koulukokeen arvosteluperiaatteet

  • Pysähdyksessä tulee hevosten seistä liikkumatta, kuuliaisina ja suorina paino jakautuneena tasaisesti kaikille jaloille. Valjakon on oltava valmis tottelemaan ajurin huomaamatonta liikkeellelähtökäskyä.
  • Käynnin tulee olla irtonaista ja säännöllistä. Askeleen tulee venyä kohtuullisesti, ilman pakonomaisuutta ja liikkeen luonnollisuuden tulee säilyä. Hevosten tulee kulkea tarmokkaasti, mutta rauhallisesti, tasaisin ja määrätietoisin askelin. Takajalkojen tulee astua etujalkojen jäljen eteen.
  • Harjoitusravi on lisätyn ja kootun ravin välimuoto. Askel on pyöreämpi kuin lisätyssä ravissa. Hevoset etenevät irtonaisesti ja rungostaan suorina. Hyvä kintereen työskentely auttaa takajalkojen liikettä. Kuolaintuntuman on oltava pehmeä ja tasainen. Liikkeet ovat tasapainoiset, vapaat ja säännölliset. Takajalat astuvat etujalkojen jälkiin. Harjoitusravissa esitetty tarmokkuus ja eteenpäin pyrkimys ovat osoituksena hevosten tasapainosta ja liikkeiden joustavuudesta.
  • Kootussa ravissa hevosen niska ja etuosa kohoavat antaen lavoille vapautta. Kintereiden työskentelyn on oltava jäntevää, auttaen eteenpäin pyrkimystä hitaammasta temposta huolimatta. Hevosen askel lyhenee, mutta on keveä ja eloisa. Turpa lähestyy luotiviivaa ja kuolaintuki säilyy kevyenä.
  • Lisätyssä ravissa hevosen askel on mahdollisimman matkaa voittava takaosan työntövoiman kasvaessa. Hevosen annetaan venyä rungostaan, jotta askel muuttuisi matkaavoittavammaksi. Ajuri säilyttää kuolaintuen. Hevosen turpa on hienokseltaan luotiviivan edessä. Takajalkojen tulee selvästi astua etujalkojen jälkien eteen. Hevosen tulee liikkua tasapainoisena ja tahdin sekä askelpituuden tulee säilyä tasaisena ja säännöllisenä koko liikkeen ajan. Tahdin kiihtyminen on vakava virhe.
  • Peruutus on käynnin tapainen liike taaksepäin. Ristikkäiset jalkaparit nousevat ja laskevat samanaikaisesti. Jalkojen on noustava selvästi irti maasta ja takajalkojen on pysyttävä suoralla linjalla hevosen väistämättä tai vastustamatta ohjastuntumaa. Siirtyminen seuraavaan liikkeeseen tulee tapahtua välittömästi ja pehmeästi.
  • Siirtymiset askellajista ja temposta toiseen on tehtävä täsmällisesti ja pehmeästi. Tahdin on säilyttävä tasaisena, kunnes askellaji muuttuu tai pysähdytään. Ohjasotteen on pysyttävä kevyenä, hevosten rauhallisina ja niiden on säilytettävä oikea asetus kun siirtyminen tapahtuu suunnanmuutoksen yhteydessä. Suorilla urilla hevosten on oltava suoria. Askellajien siirtymisien ja kuvioiden muutoksien on oltava suoritetut kun hevosen pää on ohjelmassa määrätyn pisteen kohdalla.
  • Kuuliaisuus ja keveys – halukkuus vastustamatta vastata apuihin ja asetusten oikeellisuus.
  • Säännöllisyys – askellajin säännöllisyys, tasaisuus ja tahti.
  • Kuolaintuki – tasaisena säilyvä kevyt ja joustava ohjastuntuma ajurin käden ja hevosen suun välillä.
  • Lennokkuus – hevosen eteenpäin pyrkimys ja halukkuus vastata nopeasti ja pehmeästi apuihin siirryttäessä askellajista toiseen. Tasapainon on säilyttävä ja hevosen on ylläpidettävä säännöllinen tahti ja askelpituus.
  • Suoruus – hevosen pää, kaula ja runko muodostavat yhtenäisen linjan (myös kaarevalla uralla) ja sen paino jakautuu tasaisesti kaikille jaloille.
  • Kokoaminen – hevonen liikkuu pyöreässä muodossa ja työntää aktiivisesti takaosalta. Kinnertyöskentely on tehokasta. Hevosen niska on korkeimpana kohtana antaen lavoille liikkumavapautta. Liike-energia on kontrolloidumpaa kuin harjoitusravissa. Takaosa on tällöin paremmin alla – lautaset laskeutuvat ja etuosa kevenee samassa suhteessa. Askel on lyhyempi, mutta voimakkaampi kuin harjoitusravissa ja etujalkojen lavoista lähtevä liike on eloisaa ja irtonaista, mikä tuo askellajiin kauttaaltaan keveyttä ja suurempaa liikkuvuutta. Kaula on kaartuneena. Rungon ylälinjaa ei saa kuitenkaan lyhentää ohjia taaksepäin vetämällä, vaan hevosta pyydetään hakeutumaan kohti ajurin kättä.
  • Täsmällisyys – käännösten, ympyräurien, serpentiinien, loivien kiemuraurien ja suoran ajouran seuraaminen.
  • Kilpailija – apujen, ohjien ja piiskan käyttö sekä istuma-asento ja kuvioiden oikea ajo. Numeron on kuvattava johdonmukaisesti siirtymisten tarkkuutta ja laatua.
  • Valjakkotarkastus – ajurin ja avustajan antama vaikutelma. Hevosten, valjaiden ja vaunujen kunto, siisteys ja yhteensopivuus.

Kestävyyskokeen osiot

A: pituus (3-)5-10km, askellaji vapaa B: pituus 0,8-1km, askellajina käynti (HUOM! vain viisiosaisessa kestävyyskokeessa) C: pituus 4km, askellajina ravi (HUOM! vain viisiosaisessa kestävyyskokeessa) D: pituus 0,8-1km, askellajina käynti E: pituus max. 9km, jokaista estettä kohden tulisi pituutta olla n. 1km, askellaji vapaa

Tarkkuuskokeen esteistä

  • Tarkkuuskokeen rata on rakennettava siten, että kilpailija voi säilyttää kohtalaisen tasaisen ja nopean tempon suurimmalla osaa rataa. Jotkut yksittäis- tai sarjaesteet voivat hidastaa ajonopeutta, mutta sellaisten lukumäärä on pidettävä pienenä.
  • Joustavasta, särkymättömästä aineesta tehtyjen, liikennekartioita muistuttavien estemerkkien on oltava vähintään 30 cm korkeita. Kartion yläpäässä olevaan syvennykseen asetettu, kartion materiaalista tehty pallo saa pudota ainoastaan hevosen tai vaunun osuessa siihen.
  • Kartiopari muodostaa yksittäisesteen. Yksittäisesteen yhden tai molempien pallojen sekä sarjaesteen osan pudottamisesta on joka kerralta seurauksena kolme virhepistettä.
  • Peruutusta vaativia esteitä ei saa rakentaa.
  • Sarjaesteet rakennetaan joko kartioista tai 40 – 60 cm korkealla olevista puomeista.
  • Sarjaesteen jokainen erillisosa on selvästi ryhmiteltävä ja liitettävä kokonaisuuteen niin että erillisosan pudottaminen ei aiheuta seuraavan osan pudotusta. Sarjaesteen osan pudottamisesta seuraa 3 virhepistettä.
  • Muita kuin ”serpentiini”, ”sik-sak”, ”kaksoiskarsina” ja ”kaksois-U” ei saa rakentaa enemmistä kuin kolmesta kartioparista tai sarjaelementistä.
  • Edellä mainittujen ”poikkeuksien” ajopituus ei saa ylittää 30 m. Matka mitataan esteporttien keskeltä ajolinjaa pitkin.
  • Serpentiini muodostuu korkeintaan neljästä suoralla linjalla olevasta vuorotellen vastakkaisiin suuntiin olevista kartioista. Kartiot on merkitty A, B, C ja D kirjaimilla.
  • Sik-sak muodostuu korkeintaan neljästä kartioparista joista joka toisen oikea tai vasen kartio on vuorotellen samalla suoralla linjalla.
  • Vesiesteen on oltava loivareunainen sekä vähintään kolme metriä leveä ja 20 – 40 cm syvä. 2,5 m leveät sisäänajoportti A ja ulosajoportti B rajataan kartioilla ja palloilla.
  • Silta on enintään 10 m pitkä, korkeintaan 20 cm maanpinnasta, ajoleveydeltään 3 m oleva puusta tai vastaavasta aineesta tuomarin hyväksymä rakennelma. Sisäänajopäässä on oltava viuhkamaiset johteet, mutta kaide ei ole pakollinen. Sillan molempiin päihin asetetaan 2,5 m:n leveydelle kartiot ja pallot (A ja B).

Sanastoa

  • groomi - eli vaunuavustaja, ilman häntä/heitä (nelivaljakkoluokissa käytetään kahta groomia) ei valjakko voi startata yhteenkään osakokeeseen lukuunottamatta II-luokan poneja. Groomin tehtäviin kuuluu valjakkotarkastuksessa tai palkintojenjaossa seistä hevosen edessä ja kuolaintarkastuksessa avata hevosen suun tarkastajalle. Koulussa ja tarkkuudessa groomin tehtävä on lähinnä istua kyydissä ja näyttää hyvältä. Maratonilla groomi seisoo vaunujen takaosassa vaihtaen painoa puolelta toiselle kaarteiden mukaan. Hänellä on erittäin tärkeä rooli pitää vaunuja pystyssä tiukoissa ja vauhdikkaissa kaarteissa sekä irrottaa vaunut niistä kuitenkaan poistumatta, jos valjakko ajautuu liian lähelle esteiden rakenteita ja jää jumiin.
  • juhlavaunut - käytetään vaativammissa luokissa koulu- ja tarkkuuskokeissa
  • nelivaljakko - kärryjen edessä on kaksi hevosta/ponia valjakstettuna rinnakkain ja nämä parit peräkkäin
  • parivaljakko - kärryjen eteen on valjastettuna kaksi hevosta/ponia rinnakkain
  • tandemvaljakko - kärryjen eteen on valjastettuna kaksi hevosta/ponia peräkkäin

Lähteet

VVJ