Ero sivun ”Voikkovärit” versioiden välillä
p |
p |
||
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
===Voikko (rautias + yksinkertainen voikkogeeni)=== | ===Voikko (rautias + yksinkertainen voikkogeeni)=== | ||
[[Tiedosto:Voikko.jpg|200px|thumb|right|Voikko shetlanninponi]] | [[Tiedosto:Voikko.jpg|200px|thumb|right|Voikko shetlanninponi]] | ||
| − | [[Tiedosto: | + | [[Tiedosto:Palomino_Quarter.jpg|200px|thumb|right|Tumma voikko quarter]] |
Voikon peitinkarva on keltainen ja jouhet valkoiset, vaaleat, harmahtavat tai kellertävät. Silmät ovat keskiruskeat ja iho on tumma ja tämän takia voikon erottaa sekä samppanjaväreistä että tuplavoikoista, joilla molemmilla on vaaleanpunainen iho ja vaaleat silmät. | Voikon peitinkarva on keltainen ja jouhet valkoiset, vaaleat, harmahtavat tai kellertävät. Silmät ovat keskiruskeat ja iho on tumma ja tämän takia voikon erottaa sekä samppanjaväreistä että tuplavoikoista, joilla molemmilla on vaaleanpunainen iho ja vaaleat silmät. | ||
| − | Voikon peitinkarvan sävy voi olla eri sävyisen keltainen, olennaisinta tunnistamisen kannalta on kellertävä sävy. Vaaleimpien voikkojen peitinkarva on lähellä luonnonvalkoista, mutta iho on kuitenkin tumma (ks. edellinen kappale), tummimmat puolestaan muistuttavat erittäin paljon liinaharjaista rautiasta. Jos voikkoon yhdistyy voimakas sooty-kuvio (noki-kuvio), voikko voi olla jopa peitinkarvaltaan tummanruskea, mutta tällöinkin sillä on päässä ja mahdollisesti muuallakin ruumiissa (kupeet, kainalot) vaaleampia, selkeän kellertäviä alueita. | + | Voikon peitinkarvan sävy voi olla eri sävyisen keltainen, olennaisinta tunnistamisen kannalta on kellertävä sävy. Vaaleimpien voikkojen peitinkarva on lähellä luonnonvalkoista, mutta iho on kuitenkin tumma (ks. edellinen kappale), tummimmat puolestaan muistuttavat erittäin paljon liinaharjaista rautiasta. Jos voikkoon yhdistyy voimakas sooty-kuvio (noki-kuvio), voikko voi olla jopa peitinkarvaltaan tummanruskea, mutta tällöinkin sillä on päässä ja mahdollisesti muuallakin ruumiissa (kupeet, kainalot) vaaleampia, selkeän kellertäviä alueita. Nimenomaan kellertävä väri on yleensä erottava tekijä voikon ja rautiaan välillä, voikko on kellertävä, rautias enemmän punertavansävyinen. |
| − | Voikon lyhenne on vkko tai | + | Voikon lyhenne on vkko tai vkk. Voikolle ei yleensä määritellä erityisemmin sävyä (tummanvoikko, vaaleanvoikko), vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. Jotkut voikot vaihtavat jossain määrin värisävyään vuodenajan mukaan, talvikarva voi olla tummempi kuin kesäkarva. Yleensä tätä esiintyy pitkän talvikarvan kasvattavilla roduilla kuten suomenhevosilla ja shetlanniponeilla. Voikkojen varsakarva on huomattavan vaalea. |
===Ruunivoikko (ruunikko + yksinkertainen voikkogeeni)=== | ===Ruunivoikko (ruunikko + yksinkertainen voikkogeeni)=== | ||
[[Tiedosto:4367612217_196489a860_o.jpg|200px|thumb|right|Ruunivoikko tennesseenwalker]] | [[Tiedosto:4367612217_196489a860_o.jpg|200px|thumb|right|Ruunivoikko tennesseenwalker]] | ||
| − | Ruunivoikon peitinkarva on kellertävänruskea, jalat ja jouhet (harja ja häntä) ovat mustat. Tumman ruunivoikon voi helposti sekoittaa ruunikkoon, mutta ruunivoikolla tulisi olla kellertävää sävyä peitinkarvassa. Jos peitinkarva on muuten tumma, kellertävä väri näkyy yleensä päässä, kainaloissa ja kupeilla. | + | Ruunivoikon peitinkarva on kellertävänruskea, jalat ja jouhet (harja ja häntä) ovat mustat. Tumman ruunivoikon voi helposti sekoittaa ruunikkoon, mutta ruunivoikolla tulisi olla kellertävää sävyä peitinkarvassa. Jos peitinkarva on muuten tumma, kellertävä väri näkyy yleensä päässä, kainaloissa ja kupeilla. Vaaleimmillaan ruunivoikon peitinkarva voi olla lähellä hyvin vaalea, lähellä luonnonvalkoista, mutta jalat ja jouhet sekä iho ovat edelleen mustat. |
| − | Ruunivoikon lyhenne on rnvkko tai rnvkk. | + | Ruunivoikko on suomenkielisenä väriterminä varsin uusi, aikaisemmin kaikkia kellertäviä, mustajalkaisia ja -jouhisia hevoset nimitettiin hallakoiksi. Onkin totta, että ruunivoikkoa voi olla vaikea erottaa ruunihallakosta, mutta ruunivoikolta puuttuu hallakkovärien muut tuntomerkit eli kaksiväriset jouhet (toisinaan ruunivoikoillakin voi olla haalistuneet jouhet) ja jalkojen raidallisuus. Ruunivoikolla voi olla siima, ruunihallakolla se on aina. Toisinaan värin tunnistamisessa auttaa myös hevosen rotu: hallakkovärit ovat pääsääntöisesti harvinaisempia kuin voikkovärit ja niitä esiintyy pääasiassa alkukantaisilla roduilla. |
| + | |||
| + | Ruunivoikon lyhenne on rnvkko tai rnvkk. Ruunivoikoille harvoin määritellään sävyä (tummanruunivoikko, vaaleanruunivoikko), vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. Jos näitä käytetään, lyhenteet ovat selkeät: trnvkko ja vrnvkko. | ||
===Mustanvoikko (musta + yksinkertainen voikkogeeni)=== | ===Mustanvoikko (musta + yksinkertainen voikkogeeni)=== | ||
| Rivi 26: | Rivi 28: | ||
===Tuplavoikot (perusväri + kaksinkertainen voikkogeeni)=== | ===Tuplavoikot (perusväri + kaksinkertainen voikkogeeni)=== | ||
[[Tiedosto:Lusitano_cremello.jpg|200px|thumb|right|Cremello lusitano]] | [[Tiedosto:Lusitano_cremello.jpg|200px|thumb|right|Cremello lusitano]] | ||
| − | Tuplavoikot (joskus myös valkovoikot) ovat myös ruunikko-, rautias- tai mustapohjaisia värejä, mutta kaksinkertainen voikkogeeni haalistaa värejä niin paljon, että usein käytännössä on hyvin vaikeata erottaa näitä värejä toisistaan. Rautiaspohjaista tuplavoikkoa kutsutaan | + | Tuplavoikot (joskus myös valkovoikot) ovat myös ruunikko-, rautias- tai mustapohjaisia värejä, mutta kaksinkertainen voikkogeeni haalistaa värejä niin paljon, että usein käytännössä on hyvin vaikeata erottaa näitä värejä toisistaan. Rautiaspohjaista tuplavoikkoa kutsutaan '''cremello'''ksi, ruunikkopohjaista '''perlino'''ksi ja mustapohjaista '''smoky cream'''iksi. Muita yhteisnimityksiä ovat tuplavoikon lisäksi sinisilmäinen voikko, BEC eli blue-eyed cream tai albino. Albino kuitenkin on virheellinen nimitys, koska oikeata punasilmäistä, resessivistä albinoa ei hevosilla esiinny tiettävästi lainkaan. Englanninkielisissä maissa käytetään värikohtaisten nimitysten lisäksi tai sijaan yleisnimitystä cream tai creme. |
| − | Kaikkien tuplavoikkojen iho on vaaleanpunainen, silmät siniset ja kaviot vaaleat. Peitinkarva on luonnonvalkoista, kermankellertävää tai joissain tapauksissa aavistuksen punertavaa tai oranssihtavaa. Teoriassa cremelloilla jouhet ovat puhtaanvalkoiset ja niillä ei esiinny punertavaa sävyä missään. Perlinoilla ja smoky creameilla on usein samanväriset tai hieman tummemmat jouhet kuin peitinkarva on. Myös niiden jaloissa, erityisesti nivelien kohdalla voi olla muuta peitinkarvaa tummempaa sävyä. Kuitenkin nämä erot ovat harvoin erityisen selkeitä ja tuplavoikkoja on | + | Kaikkien tuplavoikkojen iho on vaaleanpunainen, silmät siniset ja kaviot vaaleat. Peitinkarva on luonnonvalkoista, kermankellertävää tai joissain tapauksissa aavistuksen punertavaa tai oranssihtavaa. Teoriassa cremelloilla jouhet ovat puhtaanvalkoiset ja niillä ei esiinny punertavaa sävyä missään. Perlinoilla ja smoky creameilla on usein samanväriset tai hieman tummemmat jouhet kuin peitinkarva on. Myös niiden jaloissa, erityisesti nivelien kohdalla voi olla muuta peitinkarvaa tummempaa sävyä. Toisinaan smoky cream eroaa vielä perlinosta harmahtavammalla sävyllä. Kuitenkin nämä erot ovat harvoin erityisen selkeitä ja tuplavoikkoja on vaikeata erottaa toisistaan. |
Kaksinkertainen voikkogeeni peittää alleen tehokkaasti muita värejä. Esimerkiksi kimo ei näy tuplavoikossa mitenkään, perlinonkimo näyttää samalta kuin perlino ilman kimoa. | Kaksinkertainen voikkogeeni peittää alleen tehokkaasti muita värejä. Esimerkiksi kimo ei näy tuplavoikossa mitenkään, perlinonkimo näyttää samalta kuin perlino ilman kimoa. | ||
Nykyinen versio 31. tammikuuta 2013 kello 10.40
Voikko-geeni haalistaa hevosen perusväriä. Se voi esiintyä hevosella joko yksin- tai kaksinkertaisena. Yksinkertaisena voikkogeeni haalistaa ruskean värin kellertäväksi tai keltaiseksi, kaksinkertaisena se vaalentaa hyvin paljon sekä ruskeata että mustaa väriä ja sen lisäksi myös hevosen ihon, silmien ja kavioiden väri on vaalea.
Voikkovärejä esiintyy melko useilla roduilla ja se on diluutioväreistä (l. haalistavat värit) yleisin. Harvalla rodulla se kuitenkaan on erityisen yleinen. Tuplavoikot ovat joillain brittiläisillä poniroduilla ei-toivottuja värejä vaikka yksinkertaiset voikot hyväksytään ilman ongelmia. Yleisestikin tuplavoikot ovat huomattavasti harvinaisempia kuin yksinkertaiset voikkovärit.
Voikko (rautias + yksinkertainen voikkogeeni)
Voikon peitinkarva on keltainen ja jouhet valkoiset, vaaleat, harmahtavat tai kellertävät. Silmät ovat keskiruskeat ja iho on tumma ja tämän takia voikon erottaa sekä samppanjaväreistä että tuplavoikoista, joilla molemmilla on vaaleanpunainen iho ja vaaleat silmät.
Voikon peitinkarvan sävy voi olla eri sävyisen keltainen, olennaisinta tunnistamisen kannalta on kellertävä sävy. Vaaleimpien voikkojen peitinkarva on lähellä luonnonvalkoista, mutta iho on kuitenkin tumma (ks. edellinen kappale), tummimmat puolestaan muistuttavat erittäin paljon liinaharjaista rautiasta. Jos voikkoon yhdistyy voimakas sooty-kuvio (noki-kuvio), voikko voi olla jopa peitinkarvaltaan tummanruskea, mutta tällöinkin sillä on päässä ja mahdollisesti muuallakin ruumiissa (kupeet, kainalot) vaaleampia, selkeän kellertäviä alueita. Nimenomaan kellertävä väri on yleensä erottava tekijä voikon ja rautiaan välillä, voikko on kellertävä, rautias enemmän punertavansävyinen.
Voikon lyhenne on vkko tai vkk. Voikolle ei yleensä määritellä erityisemmin sävyä (tummanvoikko, vaaleanvoikko), vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. Jotkut voikot vaihtavat jossain määrin värisävyään vuodenajan mukaan, talvikarva voi olla tummempi kuin kesäkarva. Yleensä tätä esiintyy pitkän talvikarvan kasvattavilla roduilla kuten suomenhevosilla ja shetlanniponeilla. Voikkojen varsakarva on huomattavan vaalea.
Ruunivoikko (ruunikko + yksinkertainen voikkogeeni)
Ruunivoikon peitinkarva on kellertävänruskea, jalat ja jouhet (harja ja häntä) ovat mustat. Tumman ruunivoikon voi helposti sekoittaa ruunikkoon, mutta ruunivoikolla tulisi olla kellertävää sävyä peitinkarvassa. Jos peitinkarva on muuten tumma, kellertävä väri näkyy yleensä päässä, kainaloissa ja kupeilla. Vaaleimmillaan ruunivoikon peitinkarva voi olla lähellä hyvin vaalea, lähellä luonnonvalkoista, mutta jalat ja jouhet sekä iho ovat edelleen mustat.
Ruunivoikko on suomenkielisenä väriterminä varsin uusi, aikaisemmin kaikkia kellertäviä, mustajalkaisia ja -jouhisia hevoset nimitettiin hallakoiksi. Onkin totta, että ruunivoikkoa voi olla vaikea erottaa ruunihallakosta, mutta ruunivoikolta puuttuu hallakkovärien muut tuntomerkit eli kaksiväriset jouhet (toisinaan ruunivoikoillakin voi olla haalistuneet jouhet) ja jalkojen raidallisuus. Ruunivoikolla voi olla siima, ruunihallakolla se on aina. Toisinaan värin tunnistamisessa auttaa myös hevosen rotu: hallakkovärit ovat pääsääntöisesti harvinaisempia kuin voikkovärit ja niitä esiintyy pääasiassa alkukantaisilla roduilla.
Ruunivoikon lyhenne on rnvkko tai rnvkk. Ruunivoikoille harvoin määritellään sävyä (tummanruunivoikko, vaaleanruunivoikko), vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. Jos näitä käytetään, lyhenteet ovat selkeät: trnvkko ja vrnvkko.
Mustanvoikko (musta + yksinkertainen voikkogeeni)
Yksinkertainen voikkogeeni ei vaikuta mustaan väriin kovin voimakkaasti ja mustanvoikko hevonen näyttää usein tavalliselta mustalta tai mustanruunikolta. Joskus karvassa saattaa olla kellertävä sävy, joka näkyy parhaiten auringonvalossa. Mustanvoikoilla on kellertävää karvaa korvien sisäpuolella ja joillain yksilöillä on myös vaaleammat silmät. Varsinkin valokuvista mustanvoikon tunnistaminen oikein on vaikeata.
Mustanvoikon lyhenne on mvkko tai mvkk.
Tuplavoikot (perusväri + kaksinkertainen voikkogeeni)
Tuplavoikot (joskus myös valkovoikot) ovat myös ruunikko-, rautias- tai mustapohjaisia värejä, mutta kaksinkertainen voikkogeeni haalistaa värejä niin paljon, että usein käytännössä on hyvin vaikeata erottaa näitä värejä toisistaan. Rautiaspohjaista tuplavoikkoa kutsutaan cremelloksi, ruunikkopohjaista perlinoksi ja mustapohjaista smoky creamiksi. Muita yhteisnimityksiä ovat tuplavoikon lisäksi sinisilmäinen voikko, BEC eli blue-eyed cream tai albino. Albino kuitenkin on virheellinen nimitys, koska oikeata punasilmäistä, resessivistä albinoa ei hevosilla esiinny tiettävästi lainkaan. Englanninkielisissä maissa käytetään värikohtaisten nimitysten lisäksi tai sijaan yleisnimitystä cream tai creme.
Kaikkien tuplavoikkojen iho on vaaleanpunainen, silmät siniset ja kaviot vaaleat. Peitinkarva on luonnonvalkoista, kermankellertävää tai joissain tapauksissa aavistuksen punertavaa tai oranssihtavaa. Teoriassa cremelloilla jouhet ovat puhtaanvalkoiset ja niillä ei esiinny punertavaa sävyä missään. Perlinoilla ja smoky creameilla on usein samanväriset tai hieman tummemmat jouhet kuin peitinkarva on. Myös niiden jaloissa, erityisesti nivelien kohdalla voi olla muuta peitinkarvaa tummempaa sävyä. Toisinaan smoky cream eroaa vielä perlinosta harmahtavammalla sävyllä. Kuitenkin nämä erot ovat harvoin erityisen selkeitä ja tuplavoikkoja on vaikeata erottaa toisistaan.
Kaksinkertainen voikkogeeni peittää alleen tehokkaasti muita värejä. Esimerkiksi kimo ei näy tuplavoikossa mitenkään, perlinonkimo näyttää samalta kuin perlino ilman kimoa.
Tuplavoikoilla ei ole virallisia lyhenteitä, mutta yhteisnimityksenä niistä käytetään lyhennettä bec. Virtuaalimaailmassa cremello lyhennetään usein cre, perlino perl ja smoky cream sc.