Voikkovärit
Voikko-geeni haalistaa hevosen perusväriä. Se voi esiintyä hevosella joko yksin- tai kaksinkertaisena. Yksinkertaisena voikkogeeni haalistaa ruskean värin kellertäväksi tai keltaiseksi, kaksinkertaisena se vaalentaa hyvin paljon sekä ruskeata että mustaa väriä ja sen lisäksi myös hevosen ihon, silmien ja kavioiden väri on vaalea.
Voikkovärejä esiintyy melko useilla roduilla ja se on diluutioväreistä (l. haalistavat värit) yleisin. Harvalla rodulla se kuitenkaan on erityisen yleinen. Tuplavoikot ovat joillain brittiläisillä poniroduilla ei-toivottuja värejä vaikka yksinkertaiset voikot hyväksytään ilman ongelmia. Yleisestikin tuplavoikot ovat huomattavasti harvinaisempia kuin yksinkertaiset voikkovärit.
Voikko (rautias + yksinkertainen voikkogeeni)
Voikon peitinkarva on keltainen ja jouhet valkoiset, vaaleat, harmahtavat tai kellertävät. Silmät ovat keskiruskeat ja iho on tumma ja tämän takia voikon erottaa sekä samppanjaväreistä että tuplavoikoista, joilla molemmilla on vaaleanpunainen iho ja vaaleat silmät.
Voikon peitinkarvan sävy voi olla eri sävyisen keltainen, olennaisinta tunnistamisen kannalta on kellertävä sävy. Vaaleimpien voikkojen peitinkarva on lähellä luonnonvalkoista, mutta iho on kuitenkin tumma (ks. edellinen kappale), tummimmat puolestaan muistuttavat erittäin paljon liinaharjaista rautiasta. Jos voikkoon yhdistyy voimakas sooty-kuvio (noki-kuvio), voikko voi olla jopa peitinkarvaltaan tummanruskea, mutta tällöinkin sillä on päässä ja mahdollisesti muuallakin ruumiissa (kupeet, kainalot) vaaleampia, selkeän kellertäviä alueita.
Voikon lyhenne on vkko tai joskus vkk.
Ruunivoikko (ruunikko + yksinkertainen voikkogeeni)
Ruunivoikon peitinkarva on kellertävänruskea, jalat ja jouhet (harja ja häntä) ovat mustat. Tumman ruunivoikon voi helposti sekoittaa ruunikkoon, mutta ruunivoikolla tulisi olla kellertävää sävyä peitinkarvassa. Jos peitinkarva on muuten tumma, kellertävä väri näkyy yleensä päässä, kainaloissa ja kupeilla. Ruunivoikko on suomenkielisenä väriterminä varsin uusi, aikaisemmin kaikkia kellertäviä, mustajalkaisia ja -jouhisia hevoset nimitettiin hallakoiksi. Onkin totta, että ruunivoikkoa voi olla vaikea erottaa ruunihallakosta, mutta ruunivoikolta puuttuu hallakkovärien muut tuntomerkit eli kaksiväriset jouhet ja jalkojen raidallisuus. Ruunivoikolla voi olla siima, ruunihallakolla se on aina.
Ruunivoikon lyhenne on rnvkko tai rnvkk.
Mustanvoikko (musta + yksinkertainen voikkogeeni)
Yksinkertainen voikkogeeni ei vaikuta mustaan väriin kovin voimakkaasti ja mustanvoikko hevonen näyttää usein tavalliselta mustalta tai mustanruunikolta. Joskus karvassa saattaa olla kellertävä sävy, joka näkyy parhaiten auringonvalossa. Mustanvoikoilla on kellertävää karvaa korvien sisäpuolella ja joillain yksilöillä on myös vaaleammat silmät. Varsinkin valokuvista mustanvoikon tunnistaminen oikein on vaikeata.
Mustanvoikon lyhenne on mvkko tai mvkk.
Tuplavoikot (perusväri + kaksinkertainen voikkogeeni)
Tuplavoikot (joskus myös valkovoikot) ovat myös ruunikko-, rautias- tai mustapohjaisia värejä, mutta kaksinkertainen voikkogeeni haalistaa värejä niin paljon, että usein käytännössä on hyvin vaikeata erottaa näitä värejä toisistaan. Rautiaspohjaista tuplavoikkoa kutsutaan cremelloksi, ruunikkopohjaista perlinoksi ja mustapohjaista smoky creamiksi. Muita yhteisnimityksiä ovat tuplavoikon lisäksi sinisilmäinen voikko, BEC eli blue-eyed cream tai albino, joka kuitenkin on virheellinen nimitys, koska oikeata punasilmäistä albinoa ei hevosilla esiinny tiettävästi lainkaan. Englanninkielisissä maissa käytetään värikohtaisten nimitysten lisäksi tai sijaan yleisnimitystä cream tai creme.
Kaikkien tuplavoikkojen iho on vaaleanpunainen, silmät siniset ja kaviot vaaleat. Peitinkarva on luonnonvalkoista, kermankellertävää tai joissain tapauksissa aavistuksen punertavaa tai oranssihtavaa. Teoriassa cremelloilla jouhet ovat puhtaanvalkoiset ja niillä ei esiinny punertavaa sävyä missään. Perlinoilla ja smoky creameilla on usein samanväriset tai hieman tummemmat jouhet kuin peitinkarva on. Myös niiden jaloissa, erityisesti nivelien kohdalla voi olla muuta peitinkarvaa tummempaa sävyä. Kuitenkin nämä erot ovat harvoin erityisen selkeitä ja tuplavoikkoja on mahdotonta erottaa toisistaan.
Kaksinkertainen voikkogeeni peittää alleen tehokkaasti muita värejä. Esimerkiksi kimo ei näy tuplavoikossa mitenkään, perlinonkimo näyttää samalta kuin perlino ilman kimoa.
Tuplavoikoilla ei ole virallisia lyhenteitä, mutta yhteisnimityksenä niistä käytetään lyhennettä bec. Virtuaalimaailmassa cremello lyhennetään usein cre, perlino perl ja smoky cream sc.