Ero sivun ”Värien periytyminen” versioiden välillä

Virtuaaliwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
 
(45 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
[[Luokka: Perinnöllisyys]]
 
[[Luokka: Perinnöllisyys]]
−
Värien periytyminen on virtuaalimaailmassa kiinni hevosenomistajan viitseliäisyydestä, eikä siksi kovin yleistä. Harrastajat ovat kuitenkin enenevässä määrin kiinnostuneita värien periytymisestä, ja siksi aiheesta on hyvä tietää jotakin. Jotkut eivät esimerkiksi halua käyttää jalostukseen hevosta, joka on perinyt värinsä väärin.
+
Värien periytyminen on virtuaalimaailmassa kiinni hevosenomistajan viitseliäisyydestä, eikä siksi kovin yleistä. Harrastajat ovat kuitenkin enenevässä määrin kiinnostuneita värien periytymisestä, ja siksi aiheesta on hyvä tietää jotakin. Jotkut eivät esimerkiksi halua käyttää jalostukseen hevosta, joka on perinyt värinsä väärin. Näin erityisesti silloin kun jokin rodulle harvinainen erikoisväri yhtäkkiä vain ilmestyy hevoselle ilman että sillä olisi minkäänlaista sukutaustaa kyseiselle värille. Värien periytyminen alkaa siitä, että olemassa olevien [[Hevosen_värit | hevosten värit osaa tunnistaa]].  
  
−
Mikäli värien periytyminen ei ole tuttua, turvallisin vaihtoehto on valita varsalle sama väri kuin jommalla kummalla vanhemmalla on. Tämä sääntö pätee lähes kaikkien yleisimpien värien kohdalla lukuunottamatta tuplavoikkoja, joista lisää kohdassa voikkovärit.
+
Mikäli värien periytyminen ei ole tuttua, turvallisin vaihtoehto on valita varsalle sama väri kuin jommalla kummalla vanhemmalla on. Tämä sääntö pätee lähes kaikkien yleisimpien värien kohdalla lukuunottamatta tuplavoikkoja, joista lisää kohdassa voikkovärit. Voit myös katsoa tietyille väriyhdistelmille sopivat jälkeläiset [[Värien periytymistaulukko | värien periytymistaulukosta]].
 +
 
 +
==Perinnöllisyyden teoriaa==
 +
Hevosen väriin vaikuttavat geenit ovat perinnöllisiä. Väriä muokkaavia geenejä on toistaiseksi tiedossa parisenkymmentä, mutta kaikkien vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, erityisesti overokirjavien ja tiikerinkirjavien värien periytymisessä on vielä paljon selvitettävää. Muiden värien periytyminen on selvitetty jo melko hyvin ja pääpiirteissään se on melko yksiviivaista.
 +
 
 +
Geeni koostuu kahdesta alleelista, joista toinen on peritty emältä ja toinen isältä. Geenit merkitään kirjaimilla, merkintä on yleensä kaksikirjaiminen (Gg), jossa kirjaimet kuvaavat alleeleja. '''Homotsygootti''' (samanperintäinen) tarkoittaa sitä, että alleelit ovat samanlaiset ja kyseinen yksilö periyttää jälkeläisilleen vain sitä tiettyä alleelia. '''Heterotsygootti''' (eriperintäinen) puolestaan tarkoittaa sitä, että yhden geenin alleelit ovat keskenään erilaiset ja yksilö voi periyttää jompaakumpaa muotoa jälkeläisille. Hevonen voi olla esimerkiksi kimo-geenin suhteen homotsygootti (merkitään GG, isolla siksi että G- eli kimogeeni on dominoiva), jolloin se on saanut molemmilta vanhemmiltaan G-alleelin ja se periyttää kaikille varsoille kimoa väriä. Sen varsoissa ei siis voi olla ei-kimoja. Heterotsygootin kimon (merkitään Gg) varsoista tilastollisesti vain puolet saavat kimogeenin tältä vanhemmalta. Jos heterotsygootti kimo risteytetään ei-kimon (gg) kanssa, varsalla on 50% todennäköisyys olla kimo.
 +
 
 +
'''Dominoiva''' eli vallitseva ominaisuus tulee näkyviin sekä homotsygoottina että heterotsygoottina. Dominoivuus merkitään kunkin geenin kohdalla isolla kirjaimella. Esimerkiksi juuri kimous on dominoiva ominaisuus, sekä GG (homotsygootti kimo) että Gg (heterotsygootti kimo) ovat molemmat ilmiasultaan kimoja. Dominoivat geenit eivät voi periytyä "piilossa" vaan ne näkyvät hevosen ilmiasussa aina. Kimon varsan vanhemmista vähintään toisen on oltava kimo myös, kimous ei voi putkahtaa sukuun edes parin sukupolven päästä. Sen sijaan ei-kimo väri (gg) on kimoon nähden '''resessiivinen''' (väistyvä) ominaisuus ja jos risteytetään kaksi heterotsygoottia kimoa (Gg), on varsalla 25% todennäköisyys olla ei-kimo (gg).
  
 
==Perusvärit==
 
==Perusvärit==
−
Kaikki hevoset ovat perusväriltään joko rautiaita, ruunikoita tai mustia. Jopa lähes täysivalkoisina syntyvät tuplavoikot tai sabinot ovat pohjaväriltään jotain näistä, vaikka se ei ilmiasusta näkyisikään.
+
Kaikki hevoset ovat [[Pohjaväri|pohjaväriltään]] joko rautiaita, ruunikoita tai mustia. Jopa lähes täysivalkoisina syntyvät tuplavoikot tai sabinot ovat pohjaväriltään jotain näistä, vaikka se ei ilmiasusta näkyisikään. Perusvärit periytyvät erikoisvärien alla samalla tavalla kuin ilmankin. Taulukkoon on suluissa merkitty ne värit, jotka ovat kyseisestä yhdistelmästä mahdollisia, mutta harvinaisempia kuin muut vaihtoehdot.
−
===Rautias===
 
−
Rautiaalla on ruskea peitinkarva, ja ruskeat, harmaat tai vaaleat, mutta ei koskaan mustat jouhet. Kahden rautiaan varsa on AINA rautias. Vaikka molemmilla vanhemmilla olisi rautiaan lisäksi jokin erikoisväri, varsan pohjaväri on silti aina rautias. Esimerkiksi kahden rautiaankirjavankaan varsa ei voi olla ruunikonkirjava. Kun rautias yhdistetään mihin tahansa muuhun perusväriin, varsa voi olla rautias, ruunikko tai musta.
 
−
===Ruunikko===
 
−
Ruunikolla on ruskea peitinkarva, mustat jalat ja jouhet. Kaksi ruunikkoa voivat saada ruunikkoja, mustia tai rautiaita varsoja, näistä ruunikko on yleisin. Mustia tai rautiaita varsoja syntyy etenkin sellaisilta ruunikoilta vanhemmilta, joiden sukutaulussa esiintyy mustia tai rautiaita. Kun ruunikko yhdistetään mihin tahansa muuhun perusväriin, varsa voi olla rautias, ruunikko tai musta.
 
−
===Musta===
 
−
Mustalla on musta peitinakarva, jalat ja jouhet. Aurinko saattaa kuitenkin haalistaa mustaa väriä, jolloin se vaikuttaa rusehtavalta. Kahden mustan hevosen varsa voi olla musta, tai rautias, joista ensinmainittu on yleisempi. Kun musta yhdistetään mihin tahansa muuhun perusväriin, varsa voi olla rautias, ruunikko tai musta.
 
  
−
==Erikoisvärit==
+
{| class="wikitable" style="text-align:center"
−
Erikoisvärit ovat värejä, jotka voivat tulla perusvärin päälle. Jos esimerkiksi ruunikkolla varsalla on myös voikkogeeni, se on ruunivoikko. Hevonen ei koskaan voi olla pelkästään erikoisvärinen, vaan sillä on aina perusväri alla. Se voi kuitenkin olla vaikea tai jopa tunnistaa ulkonäöstä. Hevosella voi myös olla useita erikoisvärejä, esimerkiksi ruunivoikonhallakko on hyvin mahdollinen.
+
|-
 +
! Vanhemman väri
 +
! Vanhemman väri
 +
! Varsan väri
 +
|-
 +
<!-- taulukko alkaa tästä -->
 +
|-
 +
| rautias (ee) || rautias (ee) || rautias (ee)
 +
|-
 +
| musta (E aa) || musta (E aa) || musta (E aa) (rautias ee aa)
 +
|-
 +
| rautias (ee) || musta (E aa) || ruunikko (Ee Aa), rautias (ee), musta (Ee aa)
 +
|-
 +
| ruunikko (E A) || ruunikko (E A)/rautias (ee)/musta (E aa) || ruunikko (E A) (rautias ee, musta E aa)
 +
|-
 +
|}
  
−
===Voikkovärit===
+
===Geenit===
−
Voikko-geeni haalistaa hevosen perusväriä. Se voi esiintyä hevosella joko yksin- tai kaksinkertaisena. Yksinkertaisena voikkogeeni haalistaa ruskean värin kellertäväksi tai keltaiseksi, kaksinkertaisena se vaalentaa hyvin paljon sekä ruskeata että mustaa väriä ja sen lisäksi myös hevosen ihon, silmien ja kavioiden väri on vaalea.
+
Ruunikkoon, rautiaaseen ja mustaan väriin vaikuttaa kaksi geeniä, E ja A. Molemmat ovat dominoivia geenejä. E vaikuttaa mustan värin (eumelaniini) muodostumiseen, A puolestaan siihen, missä kohdin mustaa väriä näkyy.
 +
 
 +
Musta hevonen on tyyppiä E-aa (merkittäessä E voi genotyyppi olla joko Ee tai EE, E on dominoiva geeni, joten se aiheuttaa saman värin sekä homotsygoottina että heterotsygoottina), jolloin mustaa väriä on muodostunut koko karvapeitteeseen ja hevonen on kauttaaltaan musta.
 +
 
 +
Ruunikko puolestaan on tyyppiä E-A, sillä muodostuu mustaa väriä, mutta A-geeni (agouti) aiheuttaa sen, että mustaa väriä on vain ruumiin "ulko-osissa" eli jouhissa ja jaloissa.
 +
 
 +
Rautias on tyyppiä ee, sillä ei muodostu mustaa väriä lainkaan ja se on kauttaaltaan ruskea. A-geenillä ei ole vaikutusta rautiaaseen väriin, rautias voi olla genotyypiltään siis ee-AA, ee-Aa tai ee-aa.
  
−
====Voikko (rautias + yksinkertainen voikkogeeni)====
+
Tämän perusteella voidaankin sanoa, että rautias on resessiivinen väri ruunikkoon ja mustaan nähden. Se voi periytyä ruunikon ja mustan "alla", kun nämä ovat heterotsygootteja E-geenin suhteen ja putkahtaa yhtäkkiä esiin sopivasta yhdistelmästä. Kahden rautiaan varsa on aina rautias itsekin, koska se saa molemmilta vanhemmiltaan e-alleelin eikä voi mistään periä E-alleelia, joka aiheuttaisi mustaa väriä.
−
Voikon peitinkarva on keltainen ja jouhet valkoiset, vaaleat, harmahtavat tai kellertävät. Silmät ovat tummat, samoin iho.
 
  
−
====Ruunivoikko (ruunikko + yksinkertainen voikkogeeni)====
+
Ruunikkoa sanotaan homotsygootiksi silloin kun sen genotyyppi on EE-AA. Sen varsoissa ei voi olla rautiaita tai mustia varsoja, koska ne saavat tältä ruunikolta vanhemmaltaan vähintään yksinkertaiset E- ja A-alleelit.
−
Ruunivoikon peitinkarva on kellertävänruskea, jalat ja jouhet (harja ja häntä) ovat mustat.
 
  
−
====Mustanvoikko (musta + yksinkertainen voikkogeeni)====
+
==Diluutiovärit==
−
Yksinkertainen voikkogeeni ei vaikuta mustaan väriin kovin voimakkaasti ja mustanvoikko hevonen näyttää usein tavalliselta mustalta tai mustanruunikolta. Joskus karvassa saattaa olla kellertävä sävy, joka näkyy parhaiten auringonvalossa. Mustanvoikoilla on kellertävää karvaa korvien sisäpuolella ja joillain yksilöillä on myös vaaleammat silmät.
+
Diluutio- l. haalistavat värit ovat värejä, jotka vaalentavat niiden kanssa esiintyvää perusväriä. Yksinkertainen voikkogeeni muuttaa esimerkiksi ruunikon ruunivoikoksi. Joskus pohjaväriä voi kuitenkin olla vaikea tai jopa mahdoton tunnistaa hevosen ulkonäöstä. Hevosella voi myös olla useita diluutiota aiheutta geenejä, esimerkiksi ruunivoikonhallakko on hyvin mahdollinen, sillä on sekä voikko- että hallakkogeeni. Diluutiovärit voivat yhdistyä myös muihin väreihin, kuten kirjaviin tai kimoon.
  
−
====Tuplavoikot (perusväri + kaksinkertainen voikkogeeni)====
+
===Voikkovärit===
−
Tuplavoikot ovat myös ruunikko-, rautias- tai mustapohjaisia värejä, mutta kaksinkertainen voikkogeeni haalistaa värejä niin paljon, että usein käytännössä on hyvin vaikeata erottaa näitä värejä toisistaan. Rautiaspohjaista tuplavoikkoa kutsutaan cremelloksi, ruunikkopohjaista perlinoksi ja mustapohjaista smoky creamiksi. Muita yhteisnimityksiä ovat tuplavoikon lisäksi sinisilmäinen voikko, BEC eli blue-eyed cream tai albino, joka kuitenkin on virheellinen nimitys, koska oikeata punasilmäistä albinoa ei hevosilla esiinny tiettävästi lainkaan. Englanninkielisissä maissa käytetään värikohtaisten nimitysten lisäksi tai sijaan yleisnimitystä cream.
+
Voikko- eli C-geeni on ns. epätäydellisesti dominoiva geeni. Se on dominoiva siinä mielessä, että se ei voi hyppiä sukupolvien ylitse, voikkogeenin läsnäolo vaikuttaa aina hevosen väriin jotenkin. Voikkovärinen hevonen on kuitenkin ulkoasultaan erinäköinen riippuen siitä, onko se se homotsygootti vai heterotsygootti voikkogeenin suhteen. Homotsygoottia voikkoväristä kutsutaan tuplavoikoksi tai kaksinkertaiseksi voikoksi ja heterotsygoottia yksinkertaiseksi voikoksi. Yksinkertainen voikkogeeni vaalentaa vain ruskeata väriä eikä vaikuta mustaan väriin juuri mitenkään. Kaksinkertainen voikkogeeni vaalentaa sekä ruskeata että mustaa väriä hyvin paljon ja siinä samalla vaalentaa myös ihon, kavioiden ja silmien väriä.
  
−
Kaikkien tuplavoikkojen iho on vaaleanpunainen, silmät siniset ja kaviot vaaleat. Peitinkarva on luonnonvalkoista, kermankellertävää tai joissain tapauksissa aavistuksen punertavaa tai oranssihtavaa. Teoriassa cremelloilla jouhet ovat puhtaanvalkoiset ja niillä ei esiinny punertavaa sävyä missään. Perlinoilla ja smoky creameilla on usein samanväriset tai hieman tummemmat jouhet kuin peitinkarva on. Myös niiden jaloissa, erityisesti nivelien kohdalla voi olla muuta peitinkarvaa tummempaa sävyä. Kuitenkin nämä erot ovat harvoin erityisen selkeitä ja tuplavoikkoja on mahdotonta erottaa toisistaan.
+
Voikkogeeni merkitään ei-voikkovärisellä CC (poikkeuksellisesti siis isoilla kirjaimilla), yksinkertaisella voikkovärillä CC<sup>CR</sup> ja tuplavoikolla C<sup>CR</sup>C<sup>CR</sup>
  
−
====Periytyminen====
 
 
Jotta varsa voisi periä voikkovärin, täytyy vähintään toisen vanhemman olla voikkovärinen. Jotta varsasta tulisi tuplavoikko, täytyy molempien vanhempien olla voikkovärisiä. Mikäli toinen vanhemmista on yksinkertainen voikkovärinen, ja toinen ei, varsasta tulee 50% todennäköisyydellä yksinkertainen voikkovärinen.  Mikäli molemmat vanhemmat ovat voikkovärisiä (ei tuplavoikkoja), varsalla on 50% todennäköisyys olla yksinkertainen voikkovärinen ja 25% todennäköisyys olla tuplavoikko. Kaikki tuplavoikkojen jälkeläiset ovat voikkovärisiä, mutta tuplavoikkoja vain jos varsan toinenkin vanhempi on voikkovärinen tai tuplavoikko.
 
Jotta varsa voisi periä voikkovärin, täytyy vähintään toisen vanhemman olla voikkovärinen. Jotta varsasta tulisi tuplavoikko, täytyy molempien vanhempien olla voikkovärisiä. Mikäli toinen vanhemmista on yksinkertainen voikkovärinen, ja toinen ei, varsasta tulee 50% todennäköisyydellä yksinkertainen voikkovärinen.  Mikäli molemmat vanhemmat ovat voikkovärisiä (ei tuplavoikkoja), varsalla on 50% todennäköisyys olla yksinkertainen voikkovärinen ja 25% todennäköisyys olla tuplavoikko. Kaikki tuplavoikkojen jälkeläiset ovat voikkovärisiä, mutta tuplavoikkoja vain jos varsan toinenkin vanhempi on voikkovärinen tai tuplavoikko.
 +
 +
Tuplavoikkojen kohdalla tulee poikkeus yleensä hyvin käyttökelpoiseen nyrkkisääntöön, että varsalle voi valita saman värin kuin jommallakummalla vanhemmista on. Tuplavoikon ja ei-voikkovärisen hevosen varsat ovat aina yksinkertaisia voikkovärisiä, vaikka kumpikaan vanhemmista ei sitä ole. Sen sijaan tuplavoikon ja yksinkertaisen voikkovärisen varsalle sopii hyvin jommankumman vanhemman väri ja kahden tuplavoikon varsat ovat aina tuplavoikkoja itsekin.
 +
 +
Taulukkoon on merkitty voikkovärien periytyminen.
 +
 +
{| class="wikitable" style="text-align:center"
 +
|-
 +
! Vanhemman väri
 +
! Vanhemman väri
 +
! Varsan väri
 +
|-
 +
<!-- taulukko alkaa tästä -->
 +
|-
 +
| ei-voikko (CC) || ei-voikko (CC) || ei-voikko (CC) 100%
 +
|-
 +
| ei-voikko (CC) || yksinkertainen voikko (CC<sup>CR</sup>)  || ei-voikko (CC) 50%, yksinkertainen voikko (CC<sup>CR</sup>) 50%
 +
|-
 +
| ei-voikko (CC) || kaksinkertainen voikko (C<sup>CR</sup>C<sup>CR</sup>) || yksinkertainen voikko (CC<sup>CR</sup>) 100%
 +
|-
 +
| yksinkertainen voikko (CC<sup>CR</sup>) || yksinkertainen voikko (CC<sup>CR</sup>) || ei-voikko (CC) 25%, yksinkertainen voikko (CC<sup>CR</sup>) 50%, kaksinkertainen voikko (C<sup>CR</sup>C<sup>CR</sup>) 25%
 +
|-
 +
| yksinkertainen voikko (CC<sup>CR</sup>) || kaksinkertainen voikko (C<sup>CR</sup>C<sup>CR</sup>) || yksinkertainen voikko (CC<sup>CR</sup>) 50%, kaksinkertainen voikko (C<sup>CR</sup>C<sup>CR</sup>) 50%
 +
|-
 +
| kaksinkertainen voikko (C<sup>CR</sup>C<sup>CR</sup>) || kaksinkertainen voikko (C<sup>CR</sup>C<sup>CR</sup>) || kaksinkertainen voikko (C<sup>CR</sup>C<sup>CR</sup>) 100%
 +
|-
 +
|}
  
 
===Hallakkovärit===
 
===Hallakkovärit===
−
Hallakkoväri on alkukantainen suojaväri, ja alkuperäinen villiväri. Hallakko haalistaa hevosen pohjaväriä, mutta jalat, harjan ja hännän sisimmät osat, korvanreunat, korvalehtien kärjet ja tietyt pään alueet jäävät tummiksi. Kaikilla hallakoilla on tumma siima selässään, ja se jatkuu myös harjassa tehden siitä kaksivärisen. '''Punahallakko''' on hallakkogeenin haalistama rautias. Sen runko on vaaleankellertävä tai vaaleanpunaruskea, siima ruskea, ja jouhet ja jalat ovat punaruskeat. Punahallakon erottaminen vaaleasta rautiaasta voi olla vaikeata, koska hallakkogeeni ei vaikuta kovin voimakkaasti ruskeaan väriin ja hallakkovärien tuntomerkit ovat varsin himmeästi näkyvissä. '''Ruunihallakko''' (hallakko) on hallakkogeenin haalistama ruunikko. Sen runko on vaaleanpunaruskea, siima tummanruskea tai musta, ja jouhet ja jalat mustat. '''Hiirakko''' (joskus käytetään myös nimitystä vaaleanmusta) on hallakkogeenin haalistama musta. Sen runko on harmaa, siima tumma ja jouhet ja jalat mustat.
+
Hallakkogeeni (D) on dominoiva geeni, alleelivaihtoehdot Dd (heterotsygootti) ja DD (homotsygootti) ovat ulkoisesti samanlaiset eli hallakkoväri ilmenee. Ei-hallakkovärisen alleelipari on dd.
  
−
Jotta varsa voisi olla hallakko, jomman kumman vanhemman tulee olla hallakko. Jos toinen vanhemmista on hallakko ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla hallakko. Jos molemmat vanhemmat ovat hallakoita, mahdollisuus hallakkoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta. Esimerkiksi vuonohevosilla ei esiinny muita kuin hallakkovärejä, joten vuonohevosen ja ei-hallakkovärisen hevosen varsa on aina hallakko.
+
Jotta varsa voisi olla hallakkovärinen, jomman kumman vanhemman tulee olla hallakkovärinen myös. Jos toinen vanhemmista on hallakko ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla hallakko. Jos molemmat vanhemmat ovat hallakoita, mahdollisuus hallakkoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta. Esimerkiksi vuonohevosilla ei esiinny muita kuin hallakkovärejä, ne ovat aina homotsygootteja hallakkovärin suhteen, joten vuonohevosen ja ei-hallakkovärisen hevosen varsa on aina hallakko.
  
 
===Hopeavärit===
 
===Hopeavärit===
−
Hopeaväri haalistaa hevosen mustia osia. Koska rautiaalla ei ole mustia osia, se ei näy. Rautiaat voivat siis kantaa hopeageeniä piilossa.  Hopeanruunikon jouhet vaalenevat valkoisiksi, harmaiksi tai kellanharmaiksi, mutta jalat pysyvät mustina tai tummanruskeina. Hopenmustan runko on tummanruskea ja jouhet valkoiset, harmaat tai kellanharmaat. Varsinkin hopeanmustilla esiintyy paljon papurikkokuviota, eli runko on tasaisesti pilkuttunut muuta karvaa vaaleammilla pilkuilla.
+
Hopeageeni (Z) on dominoivasti periytyvä geeni. Jotta varsa voisi olla hopeavärinen, vähintään toisen vanhemmista tulee olla hopea. Rautiaassa hopea ei kuitenkaan näy mitenkään vaikka se kantaisikin hopeageeniä, joten rautias hevonen voi jättää yllättäen hopeavärisen varsan vaikkei varsan toinen vanhempi olisikaan hopea. Mikäli rautiaan hevosen molemmat vanhemmat ovat ruunikoita tai mustia, rautias tamma ei voi saada hopeavarsoja.
  
−
Jotta varsa voisi olla hopeavärinen, vähintään toisen vanhemmista tulee olla hopea. Rautiaassa hopea ei kuitenkaan näy mitenkään, joten rautias tamma voi saada yllättäen hopeavärisen varsan vaikkei varsan isä olisikaan hopea. Mikäli rautiaan hevosen molemmat vanhemmat ovat ruunikoita tai mustia, rautias tamma ei voi saada hopeavarsoja.  
+
===Samppanjavärit===
 +
Samppanjaväri (CH tai Ch) periytyy vallitsevana, eli vähintään toisen vanhemman tulee olla samppanjavärinen, jotta varsa voi periä värin.
  
−
===Samppanjavärit===
+
===Pearl-värit===
−
Samppanjavärit muistuttavat voikkovärejä, mutta sävy on erikoisen läpikuultava ja ohut. Musta pigmentti vaalenee voikammaammin kuin voikkoväreissä, ja muuttuu suklaan- tai harmaanruskeaksi. Karva on kiiltävä ja metallinhohteinen ja jouhet kulottuvat helposti. Aikuisen hevosen silmät ovat vaaleanruskeat, ja iho vaaleanpunainen ja harmaantäplikäs. Täplikkyys näkyy erityisen hyvin turvassa ja sukuelinten ympärillä.
+
Pearl-geeni (prl) on uusin tunnetuista diluutiotekijöistä hevosella. Toisin kuin edellä esitellyt geenit, se on epätäydellisesti resessiivinen. Ei-pearl-värinen hevonen on genotyyppiä PRLPRL. Jos hevonen on tyyppiä CC PRLprl, sen väri ei eroa normaaleista väreistä juuri millään tavoin. Yksinkertainen prl-tekijä todennäköisesti kuitenkin vaalentaa hevosen perusväriä vähän, mutta se näkyy hevosen värissä vain sävyerona, vaalennus ei ole mitenkään silmiinpistävä.
 +
 
 +
Jos hevonen on tyyppiä CC prlprl eli homotsygootti prl-geenin suhteen, se syntyy sinisilmäisenä ja iho on vaaleanpunainen. Karvan väri on haalistunut melko paljon, muttei yleensä niin paljon että sitä voisi luulla tuplavoikoksi. Vanhemmiten hevosen ihon väri saattaa tummua jonkin verran ja karvan väri vaaleta. Ihoon saattaa tulla myös samppanjalle tyypillisiä tummempia täpliä.
 +
 
 +
Jos hevonen puolestaan on CC<sup>CR</sup> PRLprl eli sillä on sekä yksinkertainen pearl-geeni että yksinkertainen voikkogeeni, se syntyy sinisilmäisenä, iho on vaaleanpunainen ja karvan väri selkeästi haalistunut. Myöhemmällä iällä väri haalistuu vielä entisestään ja hevonen muistuttaa tuplavoikkoa. Iho pysyy vaaleana, siihen saattaa tulla samppanjalle tyypillisiä tummia täpliä, mutta ne eivät ole yhtä selkeitä kuin samppanjaväreillä.
  
−
'''Samppanjanrautias''' (gold champagne) on rautiaspohjainen samppanja. Se muistuttaa paljon voikkoa, sen peitinkarva on keltainen tai kellertävänruskea, jouhet vaaleat tai samaa sävyä peitinkarvan kanssa.
+
Jotta pearl-geenin vaikutus näkyisi hevosessa, sen täytyy periä pearl-geeni joko molemmilta vanhemmilta (homotsygootti prl) tai periä pearl-geeni sekä voikkogeeni vanhemmiltaan (yksinkertainen voikko + heterotsygootti prl). Pearl-tekijä on hyvin harvinainen, sitä tiedetään esiintyvän quartereilla, painteilla, andalusiahevosilla, lusitanoilla, perunpasoilla ja ilmeisesti myös irlannincobien sukuisilla hevosilla. Quartereilla ja painteilla väriä on aiemmin kutsutt Barlink-tekijäksi. Pearl-geenin tunnistus oikein on hankalaa, koska jos se näkyy, sen voi helposti sekoittaa samppanjaan tai tuplavoikkoon.
−
'''Samppanjanruunikko''' (amber champagne) on ruunikkopohjainen samppanja. Se muistuttaa usein ruunivoikkoa, sen peitinkarva on kellertävänruskea, mutta erona ruunivoikkoon sen jalat ja jouhet eivät ole mustat vaan tummanruskeat.
 
−
'''Samppanjanmusta''' (classic champagne) on mustapohjainen samppanja. Väri vaihtelee varsin paljon, useimmiten se on tasainen punertavan- tai kellertävänharmaa. Jouhet ja jalat ovat samanväriset kuin peitinkarva tai hieman tummemmat.
 
  
−
Samppanjaväri periytyy vallitsevana, eli vähintään toisen vanhemman tulee olla samppanjavärinen, jotta varsa voi periä värin.
 
  
−
Samppanjavärit ovat harvinaisia, niitä esiintyy pääasiassa vain amerikkalaisilla roduilla (ainakin tennesseenwalker, missourinfoxtrotter ja quarter).
+
{| class="wikitable" style="text-align:center"
 +
|-
 +
! Vanhemman väri
 +
! Vanhemman väri
 +
! Varsan väri
 +
|-
 +
<!-- taulukko alkaa tästä -->
 +
|-
 +
| ei-pearl (PRLPRL) || ei-pearl (PRLPRL) || ei-pearl (PRLPRL)
 +
|-
 +
| ei-pearl (PRLPRL) || yksinkertainen pearl (PRLprl) || ei-pearl (PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl)
 +
|-
 +
| ei-pearl (PRLPRL) || kaksinkertainen pearl (prlprl) || yksinkertainen pearl (PRLprl)
 +
|-
 +
| ei-pearl (PRLPRL) || voikko-pearl (CC<sup>CR</sup> PRLprl) || ei-pearl (PRLPRL), ei-pearl voikko (CC<sup>CR</sup>PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl), voikko-pearl (CC<sup>CR</sup> PRLprl)
 +
|-
 +
| yksinkertainen pearl (PRLprl) || yksinkertainen pearl (PRLprl) || ei-pearl (PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl)
 +
|-
 +
| yksinkertainen pearl (PRLprl) || kaksinkertainen pearl (prlprl) || yksinkertainen pearl (PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl)
 +
|-
 +
| yksinkertainen pearl (PRLprl) || voikko-pearl (CC<sup>CR</sup> PRLprl) || ei-pearl (PRLPRL), ei-pearl voikko (CC<sup>CR</sup> PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl), voikko-pearl (CC<sup>CR</sup> PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl), kaksinkertainen pearl + voikko (CC<sup>CR</sup> prlprl)
 +
|-
 +
| kaksinkertainen pearl (prlprl)) || kaksinkertainen pearl (prlprl) || kaksinkertainen pearl (prlprl)
 +
|-
 +
| kaksinkertainen pearl (prlprl) || voikko-pearl (CC<sup>CR</sup> PRLprl) || yksinkertainen pearl (PRLprl), voikko-pearl (CC<sup>CR</sup> PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl), kaksinkertainen pearl + voikko (CC<sup>CR</sup> prlprl)
 +
|-
 +
|}
  
 
==Valkoiset karvat ja kuvioinnit==
 
==Valkoiset karvat ja kuvioinnit==
−
Valkoiset karvat ja kuvioinnit voivat myös tulla perus- ja erikoisvärien päälle. Valkoinen karva tai kuviointi peittää usein hevosen pohjavärin kokonaan tai osittain näkyvistä tietyiltä alueilta, ja kimoilta ihan kokonaan. Myös näitä voi tulla hevoselle useita yhtäaikaa. Hevonen voi olla yhtäaikaa esimerkiksi kimo ja kirjava. Kirjava varsa vaalenee tällöin vanhetessaan kokonaan valkoiseksi.
+
Valkoiset karvat ja kuvioinnit voivat myös tulla perus- ja diluutiovärien päälle. Valkoinen karva tai kuviointi peittää usein hevosen pohjavärin kokonaan tai osittain näkyvistä tietyiltä alueilta, ja kimoilta ihan kokonaan. Myös näitä voi tulla hevoselle useita yhtäaikaa. Hevonen voi olla yhtäaikaa esimerkiksi kimo ja kirjava. Kirjava varsa vaalenee tällöin vanhetessaan kokonaan valkoiseksi.
  
 
===Kimo===
 
===Kimo===
−
Kimo on kuvio joka voi muokata mitä tahansa pohjaväriä tai pohjavärin ja erikoisvärien yhdistelmää. Varsa syntyy tämän pohjavärinsä värisenä, esimerkiksi rautiaana, ruunivoikkona tai ruunikonkirjavana mutta alkaa vanheta vähitellen harmaan kautta täysin valkoiseksi. Kimo voi tummua nuorena voimakkaasti ennen kuin se alkaa vaalentua, ja pää ja jouhien latvat harmaantuvat ensimmäisinä. Pohjaväri on hyvä merkata muistiin ennen kimon vaalenemista sillä se vaikuttaa siihen mitä värejä varsa voi periä. Esimerkiksi voikonkimo voi saada voikkoja varsoja, vaikkei se vaalenemisen jälkeen enää voikolta näytäkään.
+
Jotta varsa voisi olla kimo, jomman kumman vanhemman tulee olla kimo. Jos toinen vanhemmista on kimo ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla kimo. Jos molemmat vanhemmat ovat kimoja, mahdollisuus kimoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja saattaa olla 100% eli kaikki varsat ovat automaattisesti kimoja. Kimogeeni merkitään kirjaimella G.
−
 
 
−
Jotta varsa voisi olla kimo, jomman kumman vanhemman tulee olla kimo. Jos toinen vanhemmista on kimo ja toinen ei, varsalla on vähintään 25% mahdollisuus olla kimo. Jos molemmat vanhemmat ovat kimoja, mahdollisuus kimoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja saattaa olla isompikin.
 
  
 
===Päistärikkö===
 
===Päistärikkö===
−
Päistärikkö on kuvio, joka voi muokata mitä tahansa pohjaväriä. Siinä näkyy pysyvästi valkoista karvaa etenkin rungolla. Hevosella voi olla jonkinverran valkoista sekakarvaa vaikka se ei olisi päistärikkö, tällöin se ei periytä päistärikköä. Päistärikkö voi myös muistuttaa vaalenevaa kimoa, mutta siitä sen erottaa parhaiten se, että kimo vaalenee ensin päästään kun taas päistäriköllä pää on yleensä tumma.
 
  
−
Jotta varsa olisi päistärikkö, jomman kumman vanhemman tulee olla päistärikkö. Jos toinen vanhemmista on päistärikkö, ja toinen ei, varsalla on 25% todennäköisyys olla päistärikkö. Siksi jos varsan molemmat vanhemmat ovat päistärikköjä, todennäköisyys päistärikköön varsaan on 75%.  
+
Jotta varsa olisi päistärikkö, jomman kumman vanhemman tulee olla päistärikkö. Jos toinen vanhemmista on päistärikkö, ja toinen ei, varsalla on 25% todennäköisyys olla päistärikkö. Siksi jos varsan molemmat vanhemmat ovat päistärikköjä, todennäköisyys päistärikköön varsaan on vähintään 75%. Päistärikkögeeni merkitään kirjaimilla RN. Päistärikköä on pidetty aikaisemmin letaalina, jos se ilmenee homotsygoottina, mutta myöhemmin on todettu, ettei se pidä paikkaansa.
  
−
===Valkokirjavuus===
+
===Valkokirjavuus eli lehmänkirjavuus===
 
Valkokirjavuus lisää pohjaväriin yhtenäisiä tai rikkonaisia valkoisia alueita, joiden koko vaihtelee hyvin pienestä hyvin suureen. Näitä nimitetään puhekielessä usein lehmänkirjaviksi. Kirjavuus jakautuu neljään tyyppiin kuvioinnin mukaan, ja samalla hevosella voi myös olla useampia eri kirjavuuden kuviointia. Usein näiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Jotta varsa voisi olla kirjava, ainakin toisen vanhemman on oltava kirjava.  
 
Valkokirjavuus lisää pohjaväriin yhtenäisiä tai rikkonaisia valkoisia alueita, joiden koko vaihtelee hyvin pienestä hyvin suureen. Näitä nimitetään puhekielessä usein lehmänkirjaviksi. Kirjavuus jakautuu neljään tyyppiin kuvioinnin mukaan, ja samalla hevosella voi myös olla useampia eri kirjavuuden kuviointia. Usein näiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Jotta varsa voisi olla kirjava, ainakin toisen vanhemman on oltava kirjava.  
  
 
====Tobiano====
 
====Tobiano====
−
Tobiano, eli selänpuoleinen kirjavuus on se kirjavuuden muoto joka yleensä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta lehmänkirjava. Se lisää pohjaväriin siistejä isokokoisia laikkuja, joiden reunat kulkevat usein pystysuunnassa. Laikut ovat laajimmillaan selän puolella, ja jalat ovat usein valkoiset. Pienimerkkisellä tobianolla on usein korkeat sukat, ja valkea täplä tai laikku jossain vartalolla, yleensä sään, kainalon tai hännäntyven kohdalla, mutta päässä ei ole merkkejä. Isomerkkinen tobiano taas voi olla lähes valkoinen.
+
Jotta varsa voisi olla tobiano, jomman kumman vanhemman tulee olla tobiano. Jos toinen vanhemmista on tobiano ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla tobiano, mutta jos toinen vanhemmista on ns. homotsygootti tobiano, varsa on aina tobiano toisen vanhemman väristä riippumatta. Jos molemmat vanhemmat ovat tobianoja, mahdollisuus tobianoon varsaan on 75% tai 100%, vanhempien suvusta riippuen. Tobianogeeni merkitään kirjaimilla TO.
  
−
Jotta varsa voisi olla tobiano, jomman kumman vanhemman tulee olla tobiano. Jos toinen vanhemmista on tobiano ja toinen ei, varsalla on vähintään 25% mahdollisuus olla tobiano. Jos molemmat vanhemmat ovat tobianoja, mahdollisuus tobianoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja saattaa olla isompikin.
+
====Overo-kuvioinnit====
  
−
====Sabino====
+
=====Sabino=====
−
Sabinokuvio lisää pohjaväriin pitsimäisiä laikkuja varsinkin mahan alle. Repaleiset korkeat sukat, sekakarva ja läsi kuuluvat sabinoon. Mikäli sabino on hyvin pienimerkkinen, se saattaa jopa jäädä huomaamatta. Isomerkkinen sabino voi olla lähes valkoinen.  Jotta varsa voisi olla sabino, jomman kumman vanhemman tulee olla sabino. Vanhempien pienet merkit voivat kuitenkin näyttää tavallisilta, ja siksi sabinokirjava varsa voi olla yllätys syntyessään. Varsalla on suurempi mahdollisuus olla sabino, jos molemmat vanhemmat ovat sabinoja. Tarkkoja prosentteja on kuitenkin mahdotonta sanoa. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja koska sabino saattaa olla vaikea tunnistaa, myös yllätyskirjavia saattaa syntyä. Koskaan sabino ei kuitenkaan ole täysin merkitön.
+
Jotta varsa voisi olla sabino, jomman kumman vanhemman tulee olla sabino. Vanhempien pienet merkit voivat kuitenkin näyttää tavallisilta, ja siksi sabinokirjava varsa voi olla yllätys syntyessään. Varsalla on suurempi mahdollisuus olla sabino, jos molemmat vanhemmat ovat sabinoja. Tarkkoja prosentteja on kuitenkin mahdotonta sanoa, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että sabinokuviointi voi aiheutua useamman kuin yhden geenin vaikutuksesta. Koska sabino on vaikea tunnistaa, yllätyskirjavia saattaa syntyä. Koskaan sabino ei kuitenkaan ole täysin merkitön.
  
−
====Frame overo====
+
=====Frame overo=====
−
Frame overo lisää pohjaväriin pirkänmallisia laikkuja etenkin kyljille ja kaulan sivuille. Läikkien reunat ovat rosoiset, ja herasilmät ja tummat jalat ovat yleiset. Väri on saanut nimensä siitä, että hevosen ääriviivat (selkä, jalat ja jalkojen sivut, alakaula, niska ja ryntäät) ovat usein värilliset, ja valkoiset alueet osuvat näiden väliin kyljille ja kaulalle.
+
Frame overo eli lyhyemmin frame on samanperintäisenä letaali, eli varsa syntyy huonosti kehittyneenä ja kuolee pian. Jotta varsa voisi olla frame, jomman kumman vanhemman tulee olla frame. Jos toinen vanhemmista on frame ja toinen ei, varsalla on 50% mahdollisuus olla frame. Jos molemmat vanhemmat ovat frame overoja, mahdollisuus frame-varsaan on vähintään 75%, mutta mahdollisuus varsan kuolemaan on 25%. Virtuaalimaailmassa letaaliudella ei ole tietysti merkitystä.
  
−
Frame overo on samanperintäisenä letaali, eli varsa syntyy huonosti kehittyneenä ja kuolee pian. Jotta varsa voisi olla Frame overo, jomman kumman vanhemman tulee olla Frame overo. Jos toinen vanhemmista on Frame overo ja toinen ei, varsalla on 25% mahdollisuus olla Frame overo. Jos molemmat vanhemmat ovat Frame overoja, mahdollisuus Frame overo varsaan on vähintään 50%, mutta mahdollisuus varsan kuolemaan on 25%.
+
Myös frame saattaa tuottaa joskus yllätyksiä, koska sekin voi esiintyä äärimmäisen pienimerkkisenä perinteisesti merkittömillä roduilla kuten englantilaisella täysiverisellä. Frame saattaa näkyä vain sormenpään kokoisena valkoisena laikkuna hevosen kyljessä tai kaulalla. Reaalimaailmassa tämä saattaa aiheuttaa ongelmia letaaliuden takia, koska frameja ei välttämättä tunnisteta ja on mahdollista risteyttää keskenään kaksi pienimerkkistä framea.
  
−
====Splashed White====
+
=====Splashed White=====
−
Splashed White kuvio lisää mihin tahansa pohjaväriin omalaatuisia valkoisia merkkejä tai laikkuja. Herasilmät, valkopää ja mahanpuoleinen kirjavuus ovat kuuluvat kuvioon. Laikut ovat terävärajaisia ja yksinkertaisempia kuin sabinolla tai frame overolla. Mahanalus on räikeimmillään valkea ja siitä nousee kielekkeitä ylös kyljille ja jopa kaikkein isomerkkisimmillä selälle. Pienimerkkistä splashed whitea voi olla hankala erottaa tavallisista merkeistä.
+
Splashed whiten periytymistä on tutkittu vähän, mutta se tiedetään että toisen vanhemmista on pakko olla splashed jotta varsa voi periä värin. Se on siis dominoiva väri. Koska väri voi olla lähes merkitön, se voi periytyä "piilossa" ja näin lähes yksiväriseen sukuun (jossa esiintyy pieniä sukkia ja päänmerkkejä silloin tällöin) voi yhtäkkiä syntyä selkeästi kirjava yksilö.
  
−
Splashed whiten periytymistä on tutkittu vähän, mutta se tiedetään että toisen vanhemmista on pakko olla splashed jotta varsa voi periä värin. Koska väri voi olla lähes merkitön, se voi kuitenkin liikkua piilossa ja näin lähes yksiväriseen sukuun (jossa esiintyy pieniä sukkia ja päänmerkkejä silloin tällöin) voi yhtäkkiä pullahtaa erittäinkin kirjava yksilö.
+
====Tovero====
 +
Tovero on nimensä mukaisesti tobianon ja overon yhdistelmä. Jotta varsa voisi olla tovero, sen vanhemmilta tulee löytyä sekä tobiano- että overo-kuvioinnit, olettaen että overo-värit periytyvät vallitsevasti. Toveron voi saada aikaan seuraavista yhdistelmistä: tovero + yksivärinen, tobiano + overo, tovero + tovero, tovero + tobiano tai tovero + overo.
  
 
===Tiikerinkirjava===
 
===Tiikerinkirjava===
−
Tiikerinkirjavuus lisää mihin tahansa pohjaväriin valkoisia tai tummia täpliä ja joskus sekavärisiä alueita. Tiikerinkirjavia on monenlaisia hyvin niukasta lumihiutalekuviosta (rungolla vain muutamia vaaleita täpliä siellä täällä) lähes valkoiseen hevoseen, jolla on vain muutamia tummia täpliä esimerkiksi korvissa ja turvan iholla. Tiikerinkirjavaan liittyy myös sekakarva, ja "loimikuviot" joissa hevosella on esimerkiksi lautasilla valkea alue jossa on tummia täpliä, ja muuten hevonen on pohjavärinsä värinen. Iho on täplikäs.
+
Jotta varsa voisi olla tiikerinkirjava, jomman kumman vanhemman täytyy olla jonkinlainen tiikerinkirjava. Eri kuviotyyppien periytymisestä ei ole tarkkaa tietoa, virtuaalimaailmassa varminta on valita varsalle väri, joka on mahdollisimman lähellä vanhempien väriä, mutta muutkin kuviotyypit saattavat olla mahdollisia. Reaalimaailmassa vaikeaksi periytymisen tekee minimaalisesti kirjavat hevoset, joilla ei ulkonäön perusteella tunnisteta tiikerinkirjaviksi, mutta jotka geneettisesti sitä kuitenkin ovat.
 +
 
 +
==Dominanttivalkoinen==
 +
Dominanttivalkoisen aiheuttava W-geeni on pidetty dominoivana ja se on homotsygoottina letaali l. tappava. Pääsääntöisesti dominanttivalkoinen ei siis hypi sukupolvien ylitse vaan jotta varsasta voisi tulla dominanttivalkoinen, toisen vanhemmista on oltava myös samanvärinen. Jos alkio saa molemmilta vanhemmilta W-geenin, se abortoituu itsestään, koska se ei ole elinkelpoinen.
  
−
Jotta varsa voisi olla tiikerinkirjava, jomman kumman vanhemman täytyy olla jonkinlainen tiikerinkirjava. Eri kuviotyyppien periytymisestä ei ole tarkkaa tietoa, varminta on valita varsalle väri, joka on mahdollisimman lähellä vanhempien väriä, mutta muutkin kuviotyypit saattavat olla mahdollisia.
+
Dominanttivalkoisen tai muiden täysin valkoisten värien periytyminen ei kuitenkaan ole täysin selvää, koska joskus harvoin dominanttivalkoisen näköisiä hevosia syntyy tummille vanhemmille, minkä ei pitäisi olla mahdollista. On vielä jossain määrin epäselvää, onko näissä tapauksissa kyse dominanttivalkoisesta vai jostain muusta väristä, kuten suurimerkkisestä framesta tai sabinosta.
  
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==
 
#Hevosen värit, Johanna Viitanen 2007 (Vudeka Hevostietokirjat)
 
#Hevosen värit, Johanna Viitanen 2007 (Vudeka Hevostietokirjat)
−
#[[http://ginahaltek.blogspot.com/search/label/väriteoriaa]]
+
#[http://ginahaltek.blogspot.com/search/label/väriteoriaa Ionic, Gin Ahaltek ja Pink: väriteoriaa]
−
 
+
#[http://fi.wikipedia.org/wiki/Hevosten_v%C3%A4rit Wikipedia: Hevosten värit]
 +
#[http://en.wikipedia.org/wiki/Equine_coat_color_genetics Wikipedia: Equine coat color genetics]
 +
#[http://hevosmaailma.net/Varit/index_color.shtml Hevosmaailma.net: värit]
  
 
[[Luokka: Värit]]
 
[[Luokka: Värit]]

Nykyinen versio 16. kesäkuuta 2012 kello 10.45

Värien periytyminen on virtuaalimaailmassa kiinni hevosenomistajan viitseliäisyydestä, eikä siksi kovin yleistä. Harrastajat ovat kuitenkin enenevässä määrin kiinnostuneita värien periytymisestä, ja siksi aiheesta on hyvä tietää jotakin. Jotkut eivät esimerkiksi halua käyttää jalostukseen hevosta, joka on perinyt värinsä väärin. Näin erityisesti silloin kun jokin rodulle harvinainen erikoisväri yhtäkkiä vain ilmestyy hevoselle ilman että sillä olisi minkäänlaista sukutaustaa kyseiselle värille. Värien periytyminen alkaa siitä, että olemassa olevien hevosten värit osaa tunnistaa.

Mikäli värien periytyminen ei ole tuttua, turvallisin vaihtoehto on valita varsalle sama väri kuin jommalla kummalla vanhemmalla on. Tämä sääntö pätee lähes kaikkien yleisimpien värien kohdalla lukuunottamatta tuplavoikkoja, joista lisää kohdassa voikkovärit. Voit myös katsoa tietyille väriyhdistelmille sopivat jälkeläiset värien periytymistaulukosta.

Perinnöllisyyden teoriaa

Hevosen väriin vaikuttavat geenit ovat perinnöllisiä. Väriä muokkaavia geenejä on toistaiseksi tiedossa parisenkymmentä, mutta kaikkien vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, erityisesti overokirjavien ja tiikerinkirjavien värien periytymisessä on vielä paljon selvitettävää. Muiden värien periytyminen on selvitetty jo melko hyvin ja pääpiirteissään se on melko yksiviivaista.

Geeni koostuu kahdesta alleelista, joista toinen on peritty emältä ja toinen isältä. Geenit merkitään kirjaimilla, merkintä on yleensä kaksikirjaiminen (Gg), jossa kirjaimet kuvaavat alleeleja. Homotsygootti (samanperintäinen) tarkoittaa sitä, että alleelit ovat samanlaiset ja kyseinen yksilö periyttää jälkeläisilleen vain sitä tiettyä alleelia. Heterotsygootti (eriperintäinen) puolestaan tarkoittaa sitä, että yhden geenin alleelit ovat keskenään erilaiset ja yksilö voi periyttää jompaakumpaa muotoa jälkeläisille. Hevonen voi olla esimerkiksi kimo-geenin suhteen homotsygootti (merkitään GG, isolla siksi että G- eli kimogeeni on dominoiva), jolloin se on saanut molemmilta vanhemmiltaan G-alleelin ja se periyttää kaikille varsoille kimoa väriä. Sen varsoissa ei siis voi olla ei-kimoja. Heterotsygootin kimon (merkitään Gg) varsoista tilastollisesti vain puolet saavat kimogeenin tältä vanhemmalta. Jos heterotsygootti kimo risteytetään ei-kimon (gg) kanssa, varsalla on 50% todennäköisyys olla kimo.

Dominoiva eli vallitseva ominaisuus tulee näkyviin sekä homotsygoottina että heterotsygoottina. Dominoivuus merkitään kunkin geenin kohdalla isolla kirjaimella. Esimerkiksi juuri kimous on dominoiva ominaisuus, sekä GG (homotsygootti kimo) että Gg (heterotsygootti kimo) ovat molemmat ilmiasultaan kimoja. Dominoivat geenit eivät voi periytyä "piilossa" vaan ne näkyvät hevosen ilmiasussa aina. Kimon varsan vanhemmista vähintään toisen on oltava kimo myös, kimous ei voi putkahtaa sukuun edes parin sukupolven päästä. Sen sijaan ei-kimo väri (gg) on kimoon nähden resessiivinen (väistyvä) ominaisuus ja jos risteytetään kaksi heterotsygoottia kimoa (Gg), on varsalla 25% todennäköisyys olla ei-kimo (gg).

Perusvärit

Kaikki hevoset ovat pohjaväriltään joko rautiaita, ruunikoita tai mustia. Jopa lähes täysivalkoisina syntyvät tuplavoikot tai sabinot ovat pohjaväriltään jotain näistä, vaikka se ei ilmiasusta näkyisikään. Perusvärit periytyvät erikoisvärien alla samalla tavalla kuin ilmankin. Taulukkoon on suluissa merkitty ne värit, jotka ovat kyseisestä yhdistelmästä mahdollisia, mutta harvinaisempia kuin muut vaihtoehdot.

Vanhemman väri Vanhemman väri Varsan väri
rautias (ee) rautias (ee) rautias (ee)
musta (E aa) musta (E aa) musta (E aa) (rautias ee aa)
rautias (ee) musta (E aa) ruunikko (Ee Aa), rautias (ee), musta (Ee aa)
ruunikko (E A) ruunikko (E A)/rautias (ee)/musta (E aa) ruunikko (E A) (rautias ee, musta E aa)

Geenit

Ruunikkoon, rautiaaseen ja mustaan väriin vaikuttaa kaksi geeniä, E ja A. Molemmat ovat dominoivia geenejä. E vaikuttaa mustan värin (eumelaniini) muodostumiseen, A puolestaan siihen, missä kohdin mustaa väriä näkyy.

Musta hevonen on tyyppiä E-aa (merkittäessä E voi genotyyppi olla joko Ee tai EE, E on dominoiva geeni, joten se aiheuttaa saman värin sekä homotsygoottina että heterotsygoottina), jolloin mustaa väriä on muodostunut koko karvapeitteeseen ja hevonen on kauttaaltaan musta.

Ruunikko puolestaan on tyyppiä E-A, sillä muodostuu mustaa väriä, mutta A-geeni (agouti) aiheuttaa sen, että mustaa väriä on vain ruumiin "ulko-osissa" eli jouhissa ja jaloissa.

Rautias on tyyppiä ee, sillä ei muodostu mustaa väriä lainkaan ja se on kauttaaltaan ruskea. A-geenillä ei ole vaikutusta rautiaaseen väriin, rautias voi olla genotyypiltään siis ee-AA, ee-Aa tai ee-aa.

Tämän perusteella voidaankin sanoa, että rautias on resessiivinen väri ruunikkoon ja mustaan nähden. Se voi periytyä ruunikon ja mustan "alla", kun nämä ovat heterotsygootteja E-geenin suhteen ja putkahtaa yhtäkkiä esiin sopivasta yhdistelmästä. Kahden rautiaan varsa on aina rautias itsekin, koska se saa molemmilta vanhemmiltaan e-alleelin eikä voi mistään periä E-alleelia, joka aiheuttaisi mustaa väriä.

Ruunikkoa sanotaan homotsygootiksi silloin kun sen genotyyppi on EE-AA. Sen varsoissa ei voi olla rautiaita tai mustia varsoja, koska ne saavat tältä ruunikolta vanhemmaltaan vähintään yksinkertaiset E- ja A-alleelit.

Diluutiovärit

Diluutio- l. haalistavat värit ovat värejä, jotka vaalentavat niiden kanssa esiintyvää perusväriä. Yksinkertainen voikkogeeni muuttaa esimerkiksi ruunikon ruunivoikoksi. Joskus pohjaväriä voi kuitenkin olla vaikea tai jopa mahdoton tunnistaa hevosen ulkonäöstä. Hevosella voi myös olla useita diluutiota aiheutta geenejä, esimerkiksi ruunivoikonhallakko on hyvin mahdollinen, sillä on sekä voikko- että hallakkogeeni. Diluutiovärit voivat yhdistyä myös muihin väreihin, kuten kirjaviin tai kimoon.

Voikkovärit

Voikko- eli C-geeni on ns. epätäydellisesti dominoiva geeni. Se on dominoiva siinä mielessä, että se ei voi hyppiä sukupolvien ylitse, voikkogeenin läsnäolo vaikuttaa aina hevosen väriin jotenkin. Voikkovärinen hevonen on kuitenkin ulkoasultaan erinäköinen riippuen siitä, onko se se homotsygootti vai heterotsygootti voikkogeenin suhteen. Homotsygoottia voikkoväristä kutsutaan tuplavoikoksi tai kaksinkertaiseksi voikoksi ja heterotsygoottia yksinkertaiseksi voikoksi. Yksinkertainen voikkogeeni vaalentaa vain ruskeata väriä eikä vaikuta mustaan väriin juuri mitenkään. Kaksinkertainen voikkogeeni vaalentaa sekä ruskeata että mustaa väriä hyvin paljon ja siinä samalla vaalentaa myös ihon, kavioiden ja silmien väriä.

Voikkogeeni merkitään ei-voikkovärisellä CC (poikkeuksellisesti siis isoilla kirjaimilla), yksinkertaisella voikkovärillä CCCR ja tuplavoikolla CCRCCR

Jotta varsa voisi periä voikkovärin, täytyy vähintään toisen vanhemman olla voikkovärinen. Jotta varsasta tulisi tuplavoikko, täytyy molempien vanhempien olla voikkovärisiä. Mikäli toinen vanhemmista on yksinkertainen voikkovärinen, ja toinen ei, varsasta tulee 50% todennäköisyydellä yksinkertainen voikkovärinen. Mikäli molemmat vanhemmat ovat voikkovärisiä (ei tuplavoikkoja), varsalla on 50% todennäköisyys olla yksinkertainen voikkovärinen ja 25% todennäköisyys olla tuplavoikko. Kaikki tuplavoikkojen jälkeläiset ovat voikkovärisiä, mutta tuplavoikkoja vain jos varsan toinenkin vanhempi on voikkovärinen tai tuplavoikko.

Tuplavoikkojen kohdalla tulee poikkeus yleensä hyvin käyttökelpoiseen nyrkkisääntöön, että varsalle voi valita saman värin kuin jommallakummalla vanhemmista on. Tuplavoikon ja ei-voikkovärisen hevosen varsat ovat aina yksinkertaisia voikkovärisiä, vaikka kumpikaan vanhemmista ei sitä ole. Sen sijaan tuplavoikon ja yksinkertaisen voikkovärisen varsalle sopii hyvin jommankumman vanhemman väri ja kahden tuplavoikon varsat ovat aina tuplavoikkoja itsekin.

Taulukkoon on merkitty voikkovärien periytyminen.

Vanhemman väri Vanhemman väri Varsan väri
ei-voikko (CC) ei-voikko (CC) ei-voikko (CC) 100%
ei-voikko (CC) yksinkertainen voikko (CCCR) ei-voikko (CC) 50%, yksinkertainen voikko (CCCR) 50%
ei-voikko (CC) kaksinkertainen voikko (CCRCCR) yksinkertainen voikko (CCCR) 100%
yksinkertainen voikko (CCCR) yksinkertainen voikko (CCCR) ei-voikko (CC) 25%, yksinkertainen voikko (CCCR) 50%, kaksinkertainen voikko (CCRCCR) 25%
yksinkertainen voikko (CCCR) kaksinkertainen voikko (CCRCCR) yksinkertainen voikko (CCCR) 50%, kaksinkertainen voikko (CCRCCR) 50%
kaksinkertainen voikko (CCRCCR) kaksinkertainen voikko (CCRCCR) kaksinkertainen voikko (CCRCCR) 100%

Hallakkovärit

Hallakkogeeni (D) on dominoiva geeni, alleelivaihtoehdot Dd (heterotsygootti) ja DD (homotsygootti) ovat ulkoisesti samanlaiset eli hallakkoväri ilmenee. Ei-hallakkovärisen alleelipari on dd.

Jotta varsa voisi olla hallakkovärinen, jomman kumman vanhemman tulee olla hallakkovärinen myös. Jos toinen vanhemmista on hallakko ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla hallakko. Jos molemmat vanhemmat ovat hallakoita, mahdollisuus hallakkoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta. Esimerkiksi vuonohevosilla ei esiinny muita kuin hallakkovärejä, ne ovat aina homotsygootteja hallakkovärin suhteen, joten vuonohevosen ja ei-hallakkovärisen hevosen varsa on aina hallakko.

Hopeavärit

Hopeageeni (Z) on dominoivasti periytyvä geeni. Jotta varsa voisi olla hopeavärinen, vähintään toisen vanhemmista tulee olla hopea. Rautiaassa hopea ei kuitenkaan näy mitenkään vaikka se kantaisikin hopeageeniä, joten rautias hevonen voi jättää yllättäen hopeavärisen varsan vaikkei varsan toinen vanhempi olisikaan hopea. Mikäli rautiaan hevosen molemmat vanhemmat ovat ruunikoita tai mustia, rautias tamma ei voi saada hopeavarsoja.

Samppanjavärit

Samppanjaväri (CH tai Ch) periytyy vallitsevana, eli vähintään toisen vanhemman tulee olla samppanjavärinen, jotta varsa voi periä värin.

Pearl-värit

Pearl-geeni (prl) on uusin tunnetuista diluutiotekijöistä hevosella. Toisin kuin edellä esitellyt geenit, se on epätäydellisesti resessiivinen. Ei-pearl-värinen hevonen on genotyyppiä PRLPRL. Jos hevonen on tyyppiä CC PRLprl, sen väri ei eroa normaaleista väreistä juuri millään tavoin. Yksinkertainen prl-tekijä todennäköisesti kuitenkin vaalentaa hevosen perusväriä vähän, mutta se näkyy hevosen värissä vain sävyerona, vaalennus ei ole mitenkään silmiinpistävä.

Jos hevonen on tyyppiä CC prlprl eli homotsygootti prl-geenin suhteen, se syntyy sinisilmäisenä ja iho on vaaleanpunainen. Karvan väri on haalistunut melko paljon, muttei yleensä niin paljon että sitä voisi luulla tuplavoikoksi. Vanhemmiten hevosen ihon väri saattaa tummua jonkin verran ja karvan väri vaaleta. Ihoon saattaa tulla myös samppanjalle tyypillisiä tummempia täpliä.

Jos hevonen puolestaan on CCCR PRLprl eli sillä on sekä yksinkertainen pearl-geeni että yksinkertainen voikkogeeni, se syntyy sinisilmäisenä, iho on vaaleanpunainen ja karvan väri selkeästi haalistunut. Myöhemmällä iällä väri haalistuu vielä entisestään ja hevonen muistuttaa tuplavoikkoa. Iho pysyy vaaleana, siihen saattaa tulla samppanjalle tyypillisiä tummia täpliä, mutta ne eivät ole yhtä selkeitä kuin samppanjaväreillä.

Jotta pearl-geenin vaikutus näkyisi hevosessa, sen täytyy periä pearl-geeni joko molemmilta vanhemmilta (homotsygootti prl) tai periä pearl-geeni sekä voikkogeeni vanhemmiltaan (yksinkertainen voikko + heterotsygootti prl). Pearl-tekijä on hyvin harvinainen, sitä tiedetään esiintyvän quartereilla, painteilla, andalusiahevosilla, lusitanoilla, perunpasoilla ja ilmeisesti myös irlannincobien sukuisilla hevosilla. Quartereilla ja painteilla väriä on aiemmin kutsutt Barlink-tekijäksi. Pearl-geenin tunnistus oikein on hankalaa, koska jos se näkyy, sen voi helposti sekoittaa samppanjaan tai tuplavoikkoon.


Vanhemman väri Vanhemman väri Varsan väri
ei-pearl (PRLPRL) ei-pearl (PRLPRL) ei-pearl (PRLPRL)
ei-pearl (PRLPRL) yksinkertainen pearl (PRLprl) ei-pearl (PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl)
ei-pearl (PRLPRL) kaksinkertainen pearl (prlprl) yksinkertainen pearl (PRLprl)
ei-pearl (PRLPRL) voikko-pearl (CCCR PRLprl) ei-pearl (PRLPRL), ei-pearl voikko (CCCRPRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl), voikko-pearl (CCCR PRLprl)
yksinkertainen pearl (PRLprl) yksinkertainen pearl (PRLprl) ei-pearl (PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl)
yksinkertainen pearl (PRLprl) kaksinkertainen pearl (prlprl) yksinkertainen pearl (PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl)
yksinkertainen pearl (PRLprl) voikko-pearl (CCCR PRLprl) ei-pearl (PRLPRL), ei-pearl voikko (CCCR PRLPRL), yksinkertainen pearl (PRLprl), voikko-pearl (CCCR PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl), kaksinkertainen pearl + voikko (CCCR prlprl)
kaksinkertainen pearl (prlprl)) kaksinkertainen pearl (prlprl) kaksinkertainen pearl (prlprl)
kaksinkertainen pearl (prlprl) voikko-pearl (CCCR PRLprl) yksinkertainen pearl (PRLprl), voikko-pearl (CCCR PRLprl), kaksinkertainen pearl (prlprl), kaksinkertainen pearl + voikko (CCCR prlprl)

Valkoiset karvat ja kuvioinnit

Valkoiset karvat ja kuvioinnit voivat myös tulla perus- ja diluutiovärien päälle. Valkoinen karva tai kuviointi peittää usein hevosen pohjavärin kokonaan tai osittain näkyvistä tietyiltä alueilta, ja kimoilta ihan kokonaan. Myös näitä voi tulla hevoselle useita yhtäaikaa. Hevonen voi olla yhtäaikaa esimerkiksi kimo ja kirjava. Kirjava varsa vaalenee tällöin vanhetessaan kokonaan valkoiseksi.

Kimo

Jotta varsa voisi olla kimo, jomman kumman vanhemman tulee olla kimo. Jos toinen vanhemmista on kimo ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla kimo. Jos molemmat vanhemmat ovat kimoja, mahdollisuus kimoon varsaan on vähintään 75%. Todennäköisyys riippuu vanhempien suvusta, ja saattaa olla 100% eli kaikki varsat ovat automaattisesti kimoja. Kimogeeni merkitään kirjaimella G.

Päistärikkö

Jotta varsa olisi päistärikkö, jomman kumman vanhemman tulee olla päistärikkö. Jos toinen vanhemmista on päistärikkö, ja toinen ei, varsalla on 25% todennäköisyys olla päistärikkö. Siksi jos varsan molemmat vanhemmat ovat päistärikköjä, todennäköisyys päistärikköön varsaan on vähintään 75%. Päistärikkögeeni merkitään kirjaimilla RN. Päistärikköä on pidetty aikaisemmin letaalina, jos se ilmenee homotsygoottina, mutta myöhemmin on todettu, ettei se pidä paikkaansa.

Valkokirjavuus eli lehmänkirjavuus

Valkokirjavuus lisää pohjaväriin yhtenäisiä tai rikkonaisia valkoisia alueita, joiden koko vaihtelee hyvin pienestä hyvin suureen. Näitä nimitetään puhekielessä usein lehmänkirjaviksi. Kirjavuus jakautuu neljään tyyppiin kuvioinnin mukaan, ja samalla hevosella voi myös olla useampia eri kirjavuuden kuviointia. Usein näiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Jotta varsa voisi olla kirjava, ainakin toisen vanhemman on oltava kirjava.

Tobiano

Jotta varsa voisi olla tobiano, jomman kumman vanhemman tulee olla tobiano. Jos toinen vanhemmista on tobiano ja toinen ei, varsalla on vähintään 50% mahdollisuus olla tobiano, mutta jos toinen vanhemmista on ns. homotsygootti tobiano, varsa on aina tobiano toisen vanhemman väristä riippumatta. Jos molemmat vanhemmat ovat tobianoja, mahdollisuus tobianoon varsaan on 75% tai 100%, vanhempien suvusta riippuen. Tobianogeeni merkitään kirjaimilla TO.

Overo-kuvioinnit

Sabino

Jotta varsa voisi olla sabino, jomman kumman vanhemman tulee olla sabino. Vanhempien pienet merkit voivat kuitenkin näyttää tavallisilta, ja siksi sabinokirjava varsa voi olla yllätys syntyessään. Varsalla on suurempi mahdollisuus olla sabino, jos molemmat vanhemmat ovat sabinoja. Tarkkoja prosentteja on kuitenkin mahdotonta sanoa, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että sabinokuviointi voi aiheutua useamman kuin yhden geenin vaikutuksesta. Koska sabino on vaikea tunnistaa, yllätyskirjavia saattaa syntyä. Koskaan sabino ei kuitenkaan ole täysin merkitön.

Frame overo

Frame overo eli lyhyemmin frame on samanperintäisenä letaali, eli varsa syntyy huonosti kehittyneenä ja kuolee pian. Jotta varsa voisi olla frame, jomman kumman vanhemman tulee olla frame. Jos toinen vanhemmista on frame ja toinen ei, varsalla on 50% mahdollisuus olla frame. Jos molemmat vanhemmat ovat frame overoja, mahdollisuus frame-varsaan on vähintään 75%, mutta mahdollisuus varsan kuolemaan on 25%. Virtuaalimaailmassa letaaliudella ei ole tietysti merkitystä.

Myös frame saattaa tuottaa joskus yllätyksiä, koska sekin voi esiintyä äärimmäisen pienimerkkisenä perinteisesti merkittömillä roduilla kuten englantilaisella täysiverisellä. Frame saattaa näkyä vain sormenpään kokoisena valkoisena laikkuna hevosen kyljessä tai kaulalla. Reaalimaailmassa tämä saattaa aiheuttaa ongelmia letaaliuden takia, koska frameja ei välttämättä tunnisteta ja on mahdollista risteyttää keskenään kaksi pienimerkkistä framea.

Splashed White

Splashed whiten periytymistä on tutkittu vähän, mutta se tiedetään että toisen vanhemmista on pakko olla splashed jotta varsa voi periä värin. Se on siis dominoiva väri. Koska väri voi olla lähes merkitön, se voi periytyä "piilossa" ja näin lähes yksiväriseen sukuun (jossa esiintyy pieniä sukkia ja päänmerkkejä silloin tällöin) voi yhtäkkiä syntyä selkeästi kirjava yksilö.

Tovero

Tovero on nimensä mukaisesti tobianon ja overon yhdistelmä. Jotta varsa voisi olla tovero, sen vanhemmilta tulee löytyä sekä tobiano- että overo-kuvioinnit, olettaen että overo-värit periytyvät vallitsevasti. Toveron voi saada aikaan seuraavista yhdistelmistä: tovero + yksivärinen, tobiano + overo, tovero + tovero, tovero + tobiano tai tovero + overo.

Tiikerinkirjava

Jotta varsa voisi olla tiikerinkirjava, jomman kumman vanhemman täytyy olla jonkinlainen tiikerinkirjava. Eri kuviotyyppien periytymisestä ei ole tarkkaa tietoa, virtuaalimaailmassa varminta on valita varsalle väri, joka on mahdollisimman lähellä vanhempien väriä, mutta muutkin kuviotyypit saattavat olla mahdollisia. Reaalimaailmassa vaikeaksi periytymisen tekee minimaalisesti kirjavat hevoset, joilla ei ulkonäön perusteella tunnisteta tiikerinkirjaviksi, mutta jotka geneettisesti sitä kuitenkin ovat.

Dominanttivalkoinen

Dominanttivalkoisen aiheuttava W-geeni on pidetty dominoivana ja se on homotsygoottina letaali l. tappava. Pääsääntöisesti dominanttivalkoinen ei siis hypi sukupolvien ylitse vaan jotta varsasta voisi tulla dominanttivalkoinen, toisen vanhemmista on oltava myös samanvärinen. Jos alkio saa molemmilta vanhemmilta W-geenin, se abortoituu itsestään, koska se ei ole elinkelpoinen.

Dominanttivalkoisen tai muiden täysin valkoisten värien periytyminen ei kuitenkaan ole täysin selvää, koska joskus harvoin dominanttivalkoisen näköisiä hevosia syntyy tummille vanhemmille, minkä ei pitäisi olla mahdollista. On vielä jossain määrin epäselvää, onko näissä tapauksissa kyse dominanttivalkoisesta vai jostain muusta väristä, kuten suurimerkkisestä framesta tai sabinosta.

Lähteet

  1. Hevosen värit, Johanna Viitanen 2007 (Vudeka Hevostietokirjat)
  2. Ionic, Gin Ahaltek ja Pink: väriteoriaa
  3. Wikipedia: Hevosten värit
  4. Wikipedia: Equine coat color genetics
  5. Hevosmaailma.net: värit
Noudettu kohteesta ”http://virtuaalihevoset.net/wiki/index.php?title=Värien_periytyminen&oldid=19157”